Kataisen esikoinen

Uusi hallitus tekee ensimmäisen budjettinsa suotuisien talousnäkymien vallitessa. Valtakunnassa on jatkunut voimakas talouskasvu yhtäjaksoisesti jo yli viisi vuotta. Valtiovarainministeriö on joutunut nostamaan elokuussa kuluvankin vuoden kasvuennustetta maaliskuussa arvioidusta 3,1 %:sta 4,3 %:iin. Työttömyys hellittää arvioitua nopeammin ja ongelmaksi muodostuu yhä paheneva työvoimapula, joka uhkaa estää tuottavuuden kasvun. Nopean kasvun seurauksena inflaation ennustetaan ensi vuonna nousevan jopa yli 3 %:n, mikä on erittäin huolestuttavaa.

Heikki Pälve

Työolosuhteet paremmiksi

Virkaehtosopimusneuvotteluissa osapuolilla on alkuun melko pitkä tavoitelista, joka neuvottelujen edetessä supistuu kriittisiin asiakysymyksiin. Jos neuvottelutilanne on vaikea, käsiteltyjen asioiden listalta putoaa yleensä laatukysymyksiä ja jäljelle jää puhtaasti taloudellisia tavoiteasioita. Tämä on valitettavaa, koska virkaehtosopimuksellakin voidaan vaikuttaa moneen työyhteisöjen hyvinvointiin ja töiden sujumiseen liittyvään asiaan.

Olli Meretoja

Hedelmöityshoitolaki ei karkottanutkaan luovuttajia

Uusi hedelmöityshoitolaki ei karkottanut luovuttajia Väestöliiton spermapankista Helsingistä, kuten pelättiin. Luovuttajia on päinvastoin nyt enemmän kuin lakia odoteltaessa. Huomenna voimaantulevassa hedelmöityshoitolaissa on kuitenkin vielä tulkinnanvaraisia kohtia.

Suvi Sariola

Uskomushoitoja koskevaa lakia kannatetaan - mutta miten hoitoja pitäisi nimittää?

Uskomushoito, vaihtoehtohoito, luontaishoito vai puoskarointi? Käyttämällä jotain näistä nimityksistä paljastat jo kättelyssä asenteesi.

Ulla Järvi

Liiton hallitus koolle tänään

Suomen Lääkäriliiton hallitus kokoontuu tänään perjantaina. Asialistalla on muun muassa syksyn ves-neuvottelujen neuvottelijaryhmän kuuleminen, jonka pohjalta käydään keskustelu ja päätetään siitä, kutsutaanko liiton valtuuskunta koolle perjantaina 7. syyskuuta. Valtuuskunnan tehtävänä on mahdollisesti saavutetun sopimuksen siunaaminen.

Minna Seppä

Koululaiset nukkuvat usein huonosti

Joka kuudes koululainen potee päivittäistä väsymystä. Tytöistä jopa joka viides on joka päivä väsynyt. Tällä viikolla Kouluterveyspäivillä julkistettujen Kouluterveyskyselyn 2007 tulosten mukaan päivittäinen oireilu on lisääntynyt selvästi yläluokkalaisilla ja lukiolaisilla.

Ulla Järvi

Suomalaisilla nuorilla EU:ntasa-arvoisimmat lähtökohdat

Suomalainen koulutus- ja sosiaalipolitiikka on onnistunut takaamaan suhteellisen hyvät lähtökohdat nuorten elämälle. Suomalaisten nuorten olosuhteet olivat parhaimmat, kun heitä verrattiin englantilaisiin, italialaisiin, saksalaisiin, virolaisiin, liettualaisiin, puolalaisiin ja bulgarialaisiin ikätovereihinsa. Tällaisiin tuloksiin tuli EU:n tuore PROFIT-tutkimus, joka selvitti 25-29-vuotiaiden nuorten aikuisten huono-osaisuutta.

Ulla Toikkanen

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito korkeatasoista Suomessa

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on järjestetty Suomessa eurooppalaisittain katsoen korkeatasoisesti, arvioi terveystieteiden maisteri Heikki Ellilä tänään tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Dementialääke laastarina helpottaa omaista

Kolme neljästä Alzheimer-potilaasta tarvitsee apua lääkehoidon toteuttamiseen. Tavallisimmin dementoituvan lääkehuollosta huolehtii ikääntyvä puoliso. Rivastigmiinista on kehitetty laastarina annosteltava lääkevalmiste. Laastarista rivastigmiini imeytyy tasaisemmin ja haittavaikutuksia esiintyy vähemmän kuin tablettihoidossa.

Jaana Suhonen

Ei huolta terveen ihmisen eteisvärinästä

Mayo-klinikan tutkijat ovat seuranneet Olmstedin piirikunnan väestön sydänterveyttä 30 vuoden ajan. Tänä aikana eteisvärinä ilmeni yli 3 600 henkilöllä. Vain 76:lla heistä (2 %) eteisvärinä luokiteltiin terveen sydämen eteisvärinäksi. Tätä potilasryhmää (keski-ikä 44 vuotta, miehiä 78 %) seurattiin yli 25 vuoden ajan. Eteisvärinä muuttui krooniseksi vain vajaalla kolmanneksella potilaista. Koko ryhmän eloonjäämisennuste ei poikennut mitenkään muusta väestöstä. Aivoverenkiertohäiriöt olivat myös harvinaisia, eikä niitä ilmennyt lainkaan ilman muiden vaaratekijöiden ilmaantumista. Keski-ikäisen muuten terveen henkilön eteisvärinän ennuste näyttää siis hyvältä, mikä on syytä pitää mielessä uusien hoitojen riskejä punnittaessa. Tilanne muuttuu ikääntymisen myötä kun muita, lähinnä aivoverenkiertohäiriöille altistavia sairauksia alkaa ilmetä. Vastikään julkaistu Käypä hoito -suositus antaa antitromboottisen hoidon suuntaviivat seurantaan.

Juhani Airaksinen