Varför krävs det någon som berättar för patienten vad läkaren menar?

På Helsingin Sanomats debattsida Sunnuntaidebatti diskuterades nyligen bristerna och problemen i kommunikationen och växelverkan mellan läkaren och patienten och dennas anhöriga. Aulis Pöyhönen, pensionerad tjänsteman vid inrikesministeriet, redogjorde för sina erfarenheter av hur hans allvarligt sjuka hustru vårdades på ett universitetssjukhus. Hans skildring förde tankarna till tsartidens servicekultur: trots upprepad begäran diskuterade läkaren inte med vare sig patienten eller de anhöriga om behandlingen, och hans chef godkände agerandet, låt vara ackompanjerat med ursäkter. Också ledande socialarbetaren Jaana Leppäkorpi efterlyste i sitt inlägg en öppnare debattkultur där man lyssnar till patienten och dennas anhöriga. Hon frågade om vi läkare är medvetna om hur ofta det behövs en tredje person som tolkar våra utsagor åt kunden och undrade om det är det sjuksköterskorna utbildas till.

Päivi Hietanen

Potilas tarvitsee tietoa - ei paperinippua hoidostaan

Yhä useammat potilaat haluavat nähdä potilasasiakirjojaan. Samalla voimistuvat vaatimukset sairauskertomuksesta, jonka maallikkokin ymmärtää. Lääkärien mielestä taas on oleellista, että potilas saa tarpeeksi tietoa sairaudestaan ja hoidostaan. Potilasasiakirjat on sen sijaan tarkoitettu siirtämään tietoa asiantuntijalta toiselle.

Suvi Sariola

Biopankkityöryhmä esittää näyteaineistojen keskittämistä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama biopankkityöryhmä ehdottaa, että biologiset näyteaineistot keskitetään muutamaan suureen, luvanvaraiseen biopankkiin. Kun näyteaineistojen hallinta ja uudelleenkäyttö määritellään nyt ehdotettavassa biopankkilaissa, jo olemassa olevia laajoja näytekokoelmia ja niihin kerättyä tutkimustietoa voidaan yhdistää ja näin näytteitä voidaan hyödyntää uusiin käyttötarkoituksiin.

Janne Ora

Lääninlääkäri Helena Kemppinen: Terveydenhuoltoon saatava paremmat tietojärjestelmät

Tietojärjestelmien kanssa taistelu vie kohtuuttoman paljon lääkärin aikaa hektisestä vastaanottotyöstä. Itä-Suomen lääninlääkärin Helena Kemppisen mielestä nykyisin käytössä olevat terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat täynnä heikkouksia ja altistavat muun muassa lääkitysvirheille.

Ulla Toikkanen

Heiluttaako häntä koiraa?

Alueellisten tietojärjestelmien yhteensopivuus on tulevaisuudessa vähintään yhtä tärkeä asia kuin kansallinen terveystietojen lähdearkisto, totesi Kainuun maakuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen. Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa puhunut Pääkkönen ei jaksa uskoa, että kansallinen lähdearkisto valmistuu kevääseen 2011 mennessä.

Apteekkariliiton valitus voi viivästyttää e-reseptiä

Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti saattaa myöhästyä. Apteekkariliitto on valittanut Markkinaoikeuteen hävittyään Lääketietokeskukselle tarjouskilpailussa e-reseptin lääketietokannasta.

Suvi Sariola

Myrkytystutkijat tietävät, että suomalainen juo kaikkea pullotettua

Kansalliseen Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain noin 40 000 puhelua. Suurin osa niistä koskee äkillisiä myrkytyksiä tai niiden epäilyjä. Keskuksessa on ympärivuorokautinen päivystys, jota tarvitaan, koska soitot tulevat pääasiassa tunnin sisällä epäillystä altistuksesta.

Maira Palosuo

Terveyskeskusten alasajo nosti kapinan Kainuussa

nTerveyskeskusten alasajo kiehuttaa kainuulaisia. Ristijärven kunta on tehnyt Oulun hallinto-oikeudelle valituksen terveyspalvelujen tilasta. Eräs vuolijokelainen, monisairas mies ryhtyi maanantaina jopa nälkälakkoon maakunta-kuntayhtymän hallintorakennuksen edessä Kajaanissa.

Miia Soininen

Magneettikuvaus näyttää lupaavalta rintasyövän esiasteen diagnostiikassa

Rintasyövän esiaste, maitotiehyen sisäinen syöpäkasvain (duktaalinen karsinooma in situ, DCIS), on monimuotoinen kasvaintyyppi. Matala-asteisesti pahanlaatuinen DCIS etenee hitaasti ja kehittyy vasta pidemmän ajan kuluessa hyvin erilaistuneeksi rintasyöväksi. Korkea-asteisesti pahanlaatuinen DCIS muuttuu nykykäsityksen mukaan nopeasti invasiiviseksi syöväksi. DCIS-kasvaimen operatiivinen hoito on aina paikallaan. 1980-luvulla DCIS oli vielä harvinainen diagnoosi. Mammografian yleistymisen myötä n. 20 % kaikista pahanlaatuisista rintakasvaimista on diagnoosivaiheessa syövän esiasteita.

Sirkku Jyrkkiö

Masennus vaikuttaa terveydentilaan uskottua enemmän

Masennuspotilasta ei edelleenkään rinnasteta muita pitkäaikaissairauksia sairastaviin potilaisiin, kun tarkastellaan esim. hoitoon pääsyä tai yleistä suhtautumista sairauteen. WHO:n tutkijaryhmä selvitti, miten depressio vaikuttaa terveydentilaan verrattuna muihin yleisiin pitkäaikaissairauksiin tai esiintyessään niiden yhteydessä. Sairaustietoja (depressio, astma, artroosi, angina pectoris, diabetes) kerättiin haastatteluin (n = 142 755) kaikkiaan 60 maasta. Yleistä terveydentilaa arvioitiin 18 kysymyksellä. Terveydentila pisteytettiin nollasta (huonoin) sataan (paras mahdollinen terveydentila).

Katariina Korkeila