78536 osumaa

Foolihappo saattaa vähentää aivohalvauksia primaaripreventiossa

Kun homokysteiini havaittiin itsenäiseksi riskitekijäksi sepelvaltimotaudille, aivohalvauksille sekä syville laskimotrombooseille, on tautien komplikaatioita pyritty vähentämään alentamalla homokysteiiniä. Tulokset satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Lancetissa julkaistiin meta-analyysi tutkimuksista, joissa potilaille on annettu foolihappoa (annos 0,5-15 mg/päivä) tavoitteena aivohalvauksen ehkäisy. Meta-analyysissä oli mukana kahdeksan satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta (n = 16 841). Tutkimusten kesto vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Foolihappolisä vähensi aivohalvauksen riskiä 18 %. Erityisen hyödyllinen se oli primaaripreventiossa. Aiemman aivohalvauksen sairastaneilla foolihappopreventiosta ei ollut hyötyä. Foolihappo vähensi aivohalvauksia sitä enemmän, mitä enemmän se vähensi homokysteiinipitoituutta ja mitä pidempään potilaat sitä saivat.

Kaisu Pitkälä

... mutta ei kuitenkaan kolorektaaliadenoomia riskipotilailla

Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että vähäfolaattiseen ruokavalioon liittyy kolorektaalimalignoomien riskin kasvu. Yhdysvalloissa tehtiin 10 vuoden satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa oli mukana 1 021 potilasta. Puolet sai foolihappoa (1 mg/päivä) ja puolet lumetta. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana lähes kaikki tutkittavat osallistuivat seurantaan ja kolonoskopioihin. Ryhmien välillä ei ollut eroa uusien adenoomien ilmaantuvuudessa (11,4 % foolihapporyhmässä ja 8,6 % lumeryhmässä). Noin 60 % osallistui toiseen seurantaan, jossa ryhmien välillä ei edelleenkään ollut eroa adenoomien synnyssä. Foolihappoa saaneilla oli kuitenkin riski saada useampia adenoomia (kolme tai enemmän) tai pidemmälle edennyt leesio.

Kaisu Pitkälä

Kuoleman oikeasta paikasta on keskusteltava edelleen

Varatuomari Joni Siikavirta näyttää olevan sitä mieltä, että suurin asiantuntemus vanhuksen viimeisten viikkojen ja kuukausien elämän ennustamisesta olisi erikoissairaanhoidossa (SLL 35/2007, s. 3036). Olen seurannut näitä prosesseja työssäni yli 35 vuotta ja tullut siihen tulokseen, että paras asiantuntemus tällaisessa tilanteessa on terveyskeskuksessa. Tietenkin edellytyksenä on, että terveyskeskuksessa on yksi tai useampi lääkäri, joilla on kokemusta yli 50 000 potilaskontaktin hoitamisesta. Tällöin on jo syntynyt sellainen kokemus ja näkemys, jonka perusteella lääkäri tietää, milloin potilas hyötyy erikoissairaanhoidosta ja milloin hänelle on siitä vain haittaa.

Pekka Lantto

Miten imetysaikana saa käyttää alkoholia?

Monissa kulttuureissa ympäri maailmaa on ollut vallalla käsitys, että alkoholin nauttiminen edistää imetystä rentouttamalla äitiä ja lisäämällä maidontuotantoa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että alkoholin käyttö laskee imettävän äidin oksitosiinitasoa (1) ja vähentää maidon eritystä noin 20 prosentilla 3-4 tunnin ajaksi (2). On myös todettu, että pienehkökin äidin nauttima alkoholi-määrä (0,3 g/kg) vaikuttaa imeväisen uneen häiritsevästi (3). Lapsi nukahtaa nopeammin mutta heräilee, jolloin kokonaisuniaika ja aktiiviunen aika jää lyhyemmäksi imetystä seuraavan 3,5 tunnin aikana. Tutkittavat lapset olivat myös heräillessään aktiivisempia.

Maija-Riitta Ordén

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat