”Jokaisen lääkärin pitää pystyä välittämään potilaalle, että hän on arvokas, tärkeä ja yhdenvertainen muiden kanssa.”

Lähtökohtana on ottaa ihmisen kokemus vakavasti, kertovat transihmisten kanssa työskentelevät asiantuntijat. Potilaan sukupuoli-identiteettiä ei kannata olettaa eikä ottaa tarpeettomasti esille.

Kuinka sukupuolivähemmistöön kuuluva potilas tulisi kohdata? Yksinkertaisin vastaus kuuluu: kuten kenet tahansa.

– Jokaisen lääkärin pitää pystyä välittämään potilaalle, että hän on arvokas, tärkeä ja yhdenvertainen muiden kanssa, muistuttaa psykiatrian erikoislääkäri Teemu Kärnä.

Sukupuolen kohdalla lähtökohtana on ottaa ihmisen kokemus vakavasti, vähättelemättä ja kyseenalaistamatta. Tämä ei tarkoita, että lääkärin pitäisi ottaa kantaa esimerkiksi sukupuolenkorjaushoitoihin, jos se ei kuulu hänen tehtäviinsä.

– Asioita voi sanoittaa: kiitos, että kerroit ajatuksistasi, ymmärrän niiden olevan sinulle todella tärkeitä ja otan ne huomioon.

Kun sukupuoleen liittyvä asia on hoidon kannalta olennainen, potilaalle on hyvä avata, miksi lääkäri kysyy siitä tai miksi se on tärkeä. Toisaalta sukupuoli-identiteettiä ei tarvitse ottaa tarpeettomasti esille.

– Jos ihminen tulee vastaanotolle polvikivun vuoksi, ei kivun kannalta ole mitään merkitystä, onko se transihmisen polvessa, Kärnä sanoo.

Transihmisillä viitataan niihin ihmisiin, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu poikkeaa syntymässä määritetystä sukupuolesta. Erityisasiantuntija Maarit Huuska Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksesta kertoo, että sukupuoli-identiteetti ei aina näy päällepäin eikä esimerkiksi sanavalinnoissa kannata tehdä oletuksia.

– On paljon sukupuolineutraalia kieltä: potilas, lapsi, nuori, vanhempi.

Myös oikean kutsumanimen käyttö on tärkeää niille ihmisille, jotka käyttävät muuta kuin virallista nimeään.

Lääkäri voi olla liittolainen

Huuskan mukaan transihmiset tuntevat yleisesti ottaen tarpeensa ja osaavat puhua niistä. Moni kuitenkin kokee niin sanottua vähemmistöstressiä ja saattaa pohtia, mitä uskaltaa kertoa. Jos lääkäri haluaa viestiä olevansa vähemmistöjen puolella, vastaanotolla voi pitää esillä sateenkaarilippua tai -julistetta.

– Suoraankin voi sanoa, että arvostan sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja minulle voi puhua vapaasti, Huuska sanoo.

Lääkäri voi auttaa myös suunnistamaan palveluviidakossa. Sukupuoli-identiteettitutkimuksiin lähetteitä tekeviä perusterveydenhuollon lääkäreitä Huuska neuvoo varaamaan aikaa potilaan kuulemiseen ja kuvaamaan tilanteen huolella, jottei lähete palaudu puutteellisuuden vuoksi. Läheteohjeita löytyy tutkimuspoliklinikoiden verkkosivuilta.

Jo yksittäinen kunnioittava kohtaaminen voi parantaa hyvinvointia ja luoda luottamusta. Kärnä painottaa, että asenne on tärkeämpi kuin esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin liittyvän sanaston tarkka tuntemus.

– Jos potilas tuntee olevansa arvokas oman asiansa kanssa, niin ei se kaada tilannetta, jos lääkäri sattuisi sanomaan jonkin hassun sanan.

Lue lisää: Kuka päättää hoitoon pääsystä? Keskusteluun transterveydenhuollosta kaivataan vuoropuhelua

Lue lisää: Miten kohdata muunsukupuolinen terveydenhuollossa?

Lue lisää: Tieteen ja toivon rajalla