Jäsen Suom Lääkäril 2026;81:e49405, www.laakarilehti.fi/e49405

Hyvä palaute auttaa työyhteisöä kehittymään

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat lääkärin työhön eri tilanteissa ja rooleissa. Arjessa palaute voi olla nopea kiitos kollegalle hyvin hoidetusta tilanteesta tai kyse voi olla asiasta, joka on jäänyt vaivaamaan ja jonka puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta.

Anu Tilander

– Onnistuneen palautteen perusedellytyksiä ovat psykologinen turvallisuus, ajoitus, osapuolten tunnetila sekä molempien kyky kuunnella ja reflektoida omaa toimintaa, tiivistää Lääkäriliiton erityisasiantuntija Soila Karreinen.

Myös työyhteisön kulttuurilla on merkitystä. Uskaltaako epäkohdista puhua, ja voiko virheistä ja epäonnistumisista keskustella avoimesti?

Pelkkä ongelman kuvaaminen ei riitä. Ratkaisukeskeisessä palautemallissa luodaan kontakti, kerrotaan, mitä muutosta toivotaan, mitä yhteistä hyötyä tavoitellaan, luodaan uskoa tavoitteen saavuttamiselle ja sovitaan jatkosta.

Hyvä palautekulttuuri syntyy Karreisen mukaan arjen teoista, kuten onnistumisten huomaamisesta, avoimista kysymyksistä ja rohkeudesta puuttua myös epäkohtiin ajoissa.

Tavoitteena ei ole osoittaa, kuka oli oikeassa, vaan auttaa kaikkia oppimaan ja kehittymään.

Arvostava kohtaaminen kantaa paineen alla

Arvostava kohtaaminen ei tarkoita vaikeiden asioiden välttelyä tai aina samaa mieltä olemista. Olennaista on säilyttää yhteys itseen, toiseen ja yhteiseen tavoitteeseen.

– Lääkärin työssä kiire, vastuu potilaista, muutokset ja epäselvyydet sekä huoli omasta tai kollegan jaksamisesta voivat lisätä tunnekuormaa. Paineen alla huomio kaventuu ja toisen käytös voi alkaa näyttää tahalliselta hankaluudelta, vaikka taustalla olisi kuormitusta tai eri käsitys tilanteesta, sanoo johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli Mehiläisestä.

Haastavissa tilanteissa kannattaa tunnistaa oma tunnetila ja kuormitus. Sen jälkeen on hyvä pysähtyä kuuntelemaan, miltä tilanne toisesta näyttää. Ymmärtäminen ei Töllin mukaan tarkoita epäasiallisen käytöksen hyväksymistä, vaan pyrkimystä nähdä taustalla olevat tarpeet, pelot tai paineet.

– Olettamisen sijaan kannattaa kysyä, miten sinä koet asian tai tulkitsinko oikein. Työyhteisön ristiriidoissa yhteistä suuntaa kannattaa etsiä yhteisistä tavoitteista, kuten potilaan hyvästä hoidosta ja turvallisesta työstä.

Arvostus ei sulje pois kriittistä palautetta. Vaikean asian voi ottaa puheeksi toista kunnioittaen. Palaute tulee kohdistua tekoihin, ei persoonaan. Arvostava kohtaaminen syntyy työarjessa pienistä teoista, kuten kysymisestä, kuuntelemisesta ja siitä, että hyvä sanotaan ääneen.

Soila Karreinen puhui palautteen antamisesta ja Pekka Tölli arvostavasta kohtaamisesta Lääkäriliitojen neuvottelujärjestön Luottamusedustajien ajankohtaispäivillä 3.–4.9.2026.

Kirjoittaja

Anu Tilander

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat