Husin erikoislääkäri: ”Ilman muuta ymmärrän pettymyksen ja huolen”
Myös sairaalat olisivat toivoneet Palkolta suositusta sosiaalisin perustein annettaviin hedelmöityshoitoihin. Asia vaatisi kuitenkin lakimuutoksen.
– Lähtökohtaisesti meillä oli sairaaloissa sellainen toive, että Palkon suositus käsittelisi myös sosiaalisista syistä toteutettavia hedelmöityshoitoja, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen Husin Lisääntymislääketieteen yksiköstä.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko julkaisi muutama viikko sitten uuden suosituksen hedelmöityshoitojen lääketieteellisistä edellytyksistä.
Suosituksessa ei oteta kantaa sosiaalisista syistä toteutettaviin hedelmöityshoitoihin, mikä tuli esimerkiksi joillekin yhdistyksille pettymyksenä.
Terveydenhuoltolain mukaan julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluu lääketieteellisesti perusteltu hoito. Jos tästä lähtökohdasta poikettaisiin, kysymys ei koskisi vain hedelmöityshoitoja.
– Valmistelutyön aikana tämä kävi hyvin selväksi. Siksi mielestäni on ymmärrettävää, ettei Palkon suosituksessa oteta kantaa muihin kuin lääketieteellisiin kriteereihin, Savolainen-Peltonen sanoo.
– Ilman muuta ymmärrän pettymyksen ja huolen siitä, millä perusteilla hoitoa voidaan saada. Alkuun oli myös huolta siitä, poistuvatko julkisella puolella annettavat hoidot kokonaan, mutta sellaista ei ole tapahtumassa.
Savolainen-Peltonen lisää, että suosituksia voidaan kuitenkin soveltaa myös sosiaalisista syistä toteutettaviin hoitoihin.
Valtaosa hoidetaan omilla sukusoluilla
Hanna Savolainen-Peltosen mukaan lahjasukusoluilla tehdyt hoidot sekä sosiaalisin perustein tehtyjen hoitojen määrä ovat nousseet, mutta valtaosa Husin hedelmöityshoitopotilaista on sellaisia, joita hoidetaan omilla sukusoluilla.
Erityisen hyvänä Savolainen-Peltonen pitää sitä, että suosituksessa painotetaan hoidon aloittamista jo perusterveydenhuollossa.
– Hyvin usein lapsettomuuden hoito ymmärretään vahvasti vain erikoissairaanhoidon palveluksi. Lapsettomuuden ennaltaehkäisyn ja hoidon pitäisi kuitenkin alkaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Erityisesti nuorten elintapoihin vaikuttaminen on mitä parasta ennaltaehkäisyä jo kokonaisterveydenkin kannalta.
Tarvittaisiin lakimuutos
Terveydenhuoltolaki määrittelee Palkon toimivallan ja terveydenhuollon palveluvalikoiman rajat.
Myös Kelan korvaamat tutkimukset ja hoidot on kytketty palveluvalikoimaan.
– Jos esimerkiksi itsellisellä naisella tai naisparilla on lääketieteellinen syy hedelmöityshoitoon, hoito kuuluu Palkon suosituksen piiriin, sanoo oikeustieteen emeritusprofessori Mirva Lohiniva-Kerkelä.
Lohiniva-Kerkelä toimi varapuheenjohtajana Palkon hedelmöityshoitosuositusta valmistelleessa lisääntymisterveyden jaostossa.
Hän korostaa, että hedelmöityshoitolaki määrittelee erikseen, kenelle ja millä edellytyksillä hoitoja voidaan antaa. Sääntely koskee lääketieteellisten kysymysten lisäksi lisääntymisoikeuksia.
Sosiaalisten perusteiden sisällyttäminen terveydenhuollon palveluvalikoimaan edellyttäisi käytännössä lainsäädännön muuttamista.
– Yksikin poikkeus avaisi tilaa myös moniin muihin toimenpiteisiin, kuten ulkonäön parantamiseen tai ikääntymisen estämiseen ilman terveydellistä tarvetta.
Lohiniva-Kerkelän mukaan kyse on viime kädessä yhteiskuntapoliittisesta, arvopohjaisesta ja eettisestä keskustelusta siitä, mihin terveydenhuollon menetelmiä ja resursseja käytetään.
Päätökset tekee eduskunta.
