Uusi johtajaylilääkäri: ”Mielestäni sairaalaa voi johtaa muullakin kuin lääkärikoulutuksella”
Kanta-Hämeessä aloittava Roope Leppänen kertoo, mitä sote-kentän suurimmista asioista ei ole vielä saavutettu.
Roope Leppänen on ehtinyt pari viikkoa sulatella valintaansa Kanta-Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi.
Hän sai tiedon juuri ennen lähtöään Keniaan, jossa hän oli kolmen sukupolven reissulla isänsä ja poikansa kanssa.
Nyt Leppänen on jo takaisin Suomessa ja arki jatkuu vuoden loppuun saakka erikoissairaanhoidon palvelujen johtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Siitäkin työstä Leppänen on pitänyt, mutta johtajalääkäriksi häntä veti ennen kaikkea ajatus siitä, että yhtä sote-kentän suurimmista asioista ei ole vielä saavutettu.
– Tarkoitan sillä raja-aitojen purkamista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä. Se on asiakkaiden kannalta usein suurempi asia kuin sosiaalipalveluiden integraatio. Kanta-Hämeessä ajatukseni otettiin todella hyvin vastaan. Ja uskoisin, että työkenttänä Häme on helpompi kuin Uudenmaan erillisratkaisu, vaikka siinäkin olemme saaneet paljon hyvää aikaiseksi.
Aikaisemmin Leppänen toimi Espoon sairaalan johtajana. Hänellä on siis taustaa sekä talousvastuullisesti kohtalaisen suuren yksikön operatiivisesta johtamisesta että asiantuntijajohtamisesta. Uudessa työssä hän uskoo pystyvänsä yhdistämään oppeja molemmista tehtävistä.
Kaikki terveydenhuollon johtaminen ei vaadi lääkäriä
Leppänen on koulutukseltaan geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Hän on suorittanut myös johtamisen EMBA-koulutuksen.
Johtamisesta Leppäsellä on ajatuksia, joiden hän tietää nostattavan kulmakarvoja etenkin lääkäripiireissä.
Hän ei esimerkiksi ajattele, että terveydenhuollossa juuri lääkäreiden pitäisi johtaa kaikkea. Lääketieteellinen johtaminen voidaan hänen mielestään järjestää organisaatiossa monella tavalla.
– Tämä ei varmaan ole Lääkärilehdessä suosittu mielipide, mutta mielestäni sairaalaa voi johtaa muullakin kuin lääkärikoulutuksella. Mutta johdon aisaparina ja välittömässä läheisyydessä pitää olla henkilö, joka vastaa lääketieteellisestä toiminnasta.
Vastaavan lääkärin rooliin on tulossa lainsäädännöllisiä muutoksia, ja Leppänen pitää niitä hyvinä. Hänen mielestään lääkärin vastuut selkeytyvät nykyiseen terveydenhuoltolakiin verrattuna.
– Muutokset ohjaavat hyvinvointialueita siihen, että vastaava lääkäri pitää olla. Laki antaa selkeämmät mahdollisuudet alueiden päättää, miten johtaminen sijoittuu organisaatiossa.
”Olen helsinkiläinen, en voi kuvitella muuttavani”
Lääkärin tutkinto antaa Leppäsen mielestä hyvät eväät yleisjohtamiseen, koska siinä kouliintuu alusta saakka ihmisten johtajaksi monessa tilanteessa.
Jos johtaa isompia kokonaisuuksia, on johtamista hänen mielestään hyvä laventaa jollain muulla osaamisella, kuten talouden ja vaikuttavuuden ymmärryksellä.
– Mutta se on enemmän ihmisistä kuin tutkinnoista kiinni, miten he osaavat johtaa erilaisissa tilanteissa. Ja tätä haluan korostaa: lääkärin tutkinto ei ole este, vaan mahdollisuus myös hyvälle yleisjohtamiselle.
Kanta-Hämeessä Roope Leppänen pääsee johtamaan itselleen vielä vierasta organisaatiota ja työskentelemään uusien ihmisten kanssa.
Hämeenlinnaan helsinkiläistä Leppästä ei kuitenkaan saa muuttamaan.
– Osa työstä tehdään etänä, ja siihen kuuluu myös verkostotyötä esimerkiksi Sisä-Suomen yhteistoiminta-alueella ja vaikkapa Helsingissä ministeriön kanssa. Olen helsinkiläinen, enkä voi kuvitella muuttavani täältä.
