Elinsiirtopotilaan keratinisoituvien ihokasvainten määrä ennustaa ihosyöpäriskiä

Elinsiirtopotilailla okasolusyövän ilmaantuvuus on jopa 250-kertainen ja tyvisolusyövän kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna. Ihosyöpäriski suurenee immunosuppression keston pidetessä.

Sirkku Peltonen

Prednisolonista ei apua päänsärkykierteeseen

Särkylääkkeiden aiheuttaman päänsäryn hoidossa on perinteisesti käytetty prednisolonikuuria lääkevieroituksen aikana. Kuitenkin selkeä tutkimusnäyttö tästä on puuttunut. Norjalaisessa tutkimuksessa selvitettiin prednisolonin (60 mg p.o. alenevin annoksin 6 pv:n ajan, n = 100) ja lumelääkkeen tehoa särkylääkepäänsäryn hoidossa. Potilaiden päänsärkyongelman taustalla oli joko migreeni, niska-hartiajännitys tai näiden yhdistelmä. Ensimmäisen 6 päivän aikana päänsärky oli samanlaista prednisoloni- ja lumelääkeryhmässä. Prednisolonihoito ei lievittänyt oireita vieroitushoidossa kroonisesta, päivittäisestä päänsärystä ja särkylääkkeiden liikakäytöstä kärsivillä potilailla. Tutkijat eivät suosittele prednisolonihoitoa päänsärkykierteen katkaisuun.

Jaana Suhonen

Tupakointi vähentää irinotekaanin tehoa

Syöpää sairastavista potilaista 25-30 % tupakoi. Tupakansavun sisältämät yhdisteet vaikuttavat maksassa entsyymeihin, jotka käsittelevät lääkkeitä ja poistavat niitä verenkierrosta. Tässä tutkimuksessa oli mukana 49 tupakoivaa ja 141 tupakoimatonta potilasta, jotka saivat irinotekaania suolistosyövän hoitoon. Tupakoivilla irinotekaanin pitoisuus plasmassa jäi merkittävästi pienemmäksi kuin tupakoimattomilla. Tupakoivilla altistus irinotekaanin aktiiville SN-38-metaboliitille jäi 40 % vähäisemmäksi kuin tupakoimattomilla. Neutropeniaa oli tupakoivilla merkittävästi vähemmän (6 % vs. 38 %). Irinotekaanin aiheuttamaa ripulia oli jonkin verran vähemmän tupakoijilla. On todennäköistä, että tupakointi vähentää irinotekaanin tehoa suolistosyöpään ja että säännöllisesti tupakoivien irinotekaaniannoksen pitäisi olla suurempi. Tarkempia annosteluohjeita odotellessa voi suositella tupakoinnin lopettamista.

Sirkku Jyrkkiö

Epikriisin sijaan potilaalle lyhyt ja ytimekäs hoitoyhteenveto?

Lääkärilehden pääkirjoituksessa ja ajassa-palstalla pohdittiin, kuinka potilasasiakirjat ja epikriisit pitäisi kirjoittaa (SLL 40/2007, s. 3607 ja 3610-2). Kirjoitukset sysäsivät minut vertailemaan suomalaista ja itävaltalaista käytäntöä. Itävallassa potilaalle annettavaan hoitoyhteenvetoon (Artztbrief) perehdyin kesällä 1988, jolloin olin amanuenssina Innsbruckin yliopistosairaalassa sisätautiosastolla.

Minna Tallgren

Ensihoito on kiinteä osa päivystyslääketieteen erikoisalaa

Lääkärilehden ajassa-palstalla käsiteltiin erikoislääkärikoulutukseen ehdotettuja muutoksia (SLL 37/2007, s. 3270-1). Hämmästystäni herätti selvityshenkilöiden pohdiskelu, kuuluuko ensihoito päivystyslääketieteeseen.

Tapio Innamaa

Suurentunut CK-arvo - takana tauti vai kuntosali?

Kreatiinikinaasi (CK) on elimistön energiatalouden hyväksikäytön entsyymi, joka katalysoi kreatiinin fosforylaation kreatiinista ja ATP:sta. Pääosa CK-entsyymistä sijaitsee lihaksistossa ja sydänlihaksessa (n. 92 %), ja pienempiä määriä on myös aivoissa, istukassa ja kohdussa sekä suolessa. Tästä entsyymistä tunnetaan kolme isoentsyymiä: lihas-, sydänlihas- ja aivoisoentsyymit (CK-MM, CK-MB ja CK-BB). CK ja sen isoentsyymit sijaitsevat solun sytosolissa ja vapautuvat soluvaurioissa nopeasti verenkieroon. Sekä kokonais-CK että CK-isoentsyymit ovat epäspesifisiä soluvaurion mittareita. CK:n kokonaismääritys on kuitenkin nykyisin erittäin hyvin vakioitu (1) ja analyysin variaatio Suomessa on varsin pieni eri laboratorioiden tuloksiakin vertailtaessa (variaatioprosentti CV 4-5 %).

Ilkka Penttilä

Sosiaalipediatristen ongelmien hoitamiseen tarvitaan toimiva yhteistyöverkosto

Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa asiat ovat taloudellisesti paremmin kuin koskaan, yhä suurempi joukko lapsia ja lapsiperheitä voi huonosti. Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on vuosi vuodelta kasvanut (1). Vuonna 2006 lastensuojelun avohuollon piirissä oli 54 600 lasta ja nuorta ja huostaan otettuna 9 500. Lastensuojelun toimenpiteiden kohteina oli siis kokonaista vuosikohorttia vastaava määrä lapsia, ja tukitoimia tarvitsevia lapsia ja lapsiperheitä voi todellisuudessa olla enemmänkin.

Marja-Riitta Ståhlberg

Johtuuko hikoilu aina vaihdevuosista?

Hikoilu ja kuumat aallot ovat vaihdevuosi-ikäisen naisen yleisiä ja helposti tunnistettavia oireita.

Anna Kiilavuori, Aila Tiitinen

Miten tartuttava tuberkuloosipotilas on? Tartuntaan liittyvät toimet

Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse, kun bakteereja joutuu keuhkorakkuloihin.

Tuula Vasankari, Kari Liippo, Petri Ruutu

Kouluikäisten vatsavaivat

Pitkittyneitä vatsavaivoja, kuten oksentelua, ilman nielemistä, mahakipua ja ummetusta, esiintyy 10-30 %:lla kouluikäisistä lapsista. Vatsavaiva katsotaan pitkittyneeksi, kun sitä on esiintynyt viikoittain kahden kuukauden ajan.

Juhani Grönlund