Elektiivisen kirurgian työnjako ja alueellinen integrointi Erikoisalakohtaiset päälinjaukset Suomen Kirurgiyhdistyksen työryhmä on tehnyt kriittiseen arvioon perustuvan ehdotuksen, miten sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella edellyttämät järjestelyt viidellä erityissairaanhoidon vastuualueella tulisi toteuttaa. Mauri Lepäntalo, Timo Raatikainen, Ulla-Stina Salminen, Helena Isoniemi, Ilari Airo, Markku Alanen, Maarit Heikkinen, Tatu Juvonen, Outi Kaarela, Ulla Keränen, Tuula Kiviluoto, Heikki Kröger, Ari Leppäniemi, Jorma Ryhänen, Eero Wuokko Lehti 37: Terveydenhuolto 37/2007 Kommentteja
Tauluja Afganistanista - suorasukaisesti ja lämmöllä Olen menossa etsimään lastenlääkäri Leena Kaartisen näyttelyä Taidepanimosta Päijänteenkadulla Lahdessa. Hän on asunut ja työskennellyt vuosia Afganistanin sotaan joutuneessa maassa. Kävelen rautatieasemalta pohjoiseen, ylös kivettyä rinnettä kohti kaupungin keskustaa. Korkealle oikealle jää etelään ratsastavan ylipäällikön patsas, marsalkka Mannerheim ratsullaan. Tulen punatiilisen, osittain rapistuneen rakennuksen juurelle. Pieni ilmoitus kertoo: Maalauksia Afganistanin lähimmäisistä ja luonnosta. Antti Hernesniemi Lehti 37: Kulttuuri 37/2007 Kommentteja
Planeetan akuuttihoito-opas Juuri ennen kuin Al Goren elokuva The unpleasant truth oli tulossa Yhdysvaltain ensi-iltaansa, aloitti vapaata yritystoimintaa kannattava järjestö Competetive Enterprise Institute (CEI) televisiokampanjan. Mainoksessa valistettiin kansalaisia siitä, miten fossiiliset polttoaineet ovat tehneet elämästä helppoa ja miellyttävää. Mainos päättyi iskulauseeseen: "Hiilidioksidi: he sanovat sitä saasteeksi. Me kutsumme sitä elämäksi!". Jyrki Korkeila Lehti 37: Kirjallisuus 37/2007 Kommentteja
Sananlaskuistako viisautta eli osa-aikatyön kiemuroita Me lääkärit olemme työllemme omistautuneita ihmisiä. Se näkyy jo siinäkin, kuinka paljon ylitöitä me teemme. Kovin moni muu kunnallisessa työssä oleva ei voi todeta ammattikuntansa jatkuvasti uhkaavan ylittää lainmukaista vuotuista ylityökattoa. Rekkakuskit ovat asia erikseen. Suurin osa lääkäreiden ylitöistä koostuu päivystyksestä, ja siitä maksettavat korvaukset ovat varmasti vahva porkkana työpanokselle. Päivystystä ja suuria työmääriä on pidetty tärkeinä, jopa ammatti-identiteetin osina. Tilanne on muuttumassa. Susanna Wilén Lehti 37: Liitto toimii 37/2007 Kommentteja
Edunvalvonta tapahtuu suurelta osin julkisuuden kautta Viestintäkouluttaja Matti Karhu: En ole nähnyt pitkään aikaan näin poliittisesti latautunutta työmarkkinakierrosta Niin on miltä näyttää. Tätä viisautta voi yksittäinen luottamusmies soveltaa toimiessaan median kanssa. Kannattaa miettiä etukäteen, missä välineissä haluaa esiintyä. Kun haastattelusta on sovittu, siihen pitää valmistautua. Käytännön tilanteessa viestinsä saa perille selkeällä suomen kielellä. Minna Seppä Lehti 37: Liitto toimii 37/2007 Kommentteja
Solidaarinen palkkapolitiikka ei vastaa haasteisiin Helsingin Sanomissa sunnuntaina 9. syyskuuta ilmestyneessä artikkelissa seurattiin kuntasektorin alojen palkkakehitystä vuodesta 1975 lähtien. Artikkeli oli otsikoitu näyttävästi: "Lääkärit ovat kuntien palkkaraketteja" ja "Suhteellisesti eniten ovat kuitenkin nousseet kodinhoitajien ansiot". Artikkelissa kerrottiin, että: "Lääkärien ja hammaslääkärien palkat ovat nousseet euroissa laskettuna eniten, kun verrataan keskenään kuntatyöntekijöiden kokonaisansioita viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Seuraavaksi eniten palkkaansa ovat nostaneet talous- ja hallintojohtajat." Heikki Pälve Lehti 37: Liitto toimii 37/2007 Kommentteja
Uutta tietoa suomalaiseen tautiperimään kuuluvan LPI-taudin pitkäaikaisennusteesta Väitöstutkimuksessa selvitettiin ravitsemuksellisten ongelmien, karnitiininpuutoksen, munuaiskomplikaatioiden sekä raskauteen ja synnytyksiin liittyvien ongelmien yleisyyttä lysinuurista proteiini-intoleranssia (LPI) sairastavilla suomalaisilla potilailla. Lisäksi tutkittiin suun kautta annettavan lysiinilisän tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta LPI-potilaiden pitkäaikaishoidossa. Laura Tanner Lehti 37: Väitös 37/2007 Kommentteja
Koherenssin tunne ja terveys Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta - sitä kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko sepelvaltimotaudin, syövän ja tapaturmien ilmaantuvuus sekä kokonaiskuolleisuus pienempi miehillä, joilla koherenssin tunne on vahva, verrattuna miehiin, joilla koherenssin tunne on heikko. Esko Poppius Lehti 37: Väitös 37/2007 Kommentteja
Skitsofrenian geenitausta Perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimusten perusteella skitsofrenialla on merkittävä perinnöllinen tausta, joskin myös ympäristötekijät vaikuttavat taudin syntyyn. Aikaisemmin Suomessa kromosomista 5 löytynyt alue kytkeytyi skitsofreniaan perheaineistossa, joka koostui 441 perheestä ja käsitti 865 skitsofreniaa sairastavaa ihmistä. Viime aikoina tältä samalta alueelta on löydetty muissa väestöissä useita geenejä, joiden variaatiot näyttäisivät altistavan skitsofrenialle. Erityisesti hermoston välittäjäaineen gamma-aminovoihappo A -tyypin reseptorien alayksiköistä muodostuva geenirykelmä näyttäisi liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin. Näiden geenien roolia skitsofreniassa tutkittiin myös suomalaisessa väestössä analysoimalla niissä sijaisevia variaatioita. Havaintona oli, että GABRG2-geenin variaatiot näyttävät liittyvän skitsofrenian sairastumisriskiin. Lisäksi nämä variaatiot näyttivät liittyvän työmuistin toimintaan. Skitsofreniaa sairastavien kognitiiviset toiminnot ovat usein huonontuneet, joten löydös voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia työmuistin toiminnan tutkimuksessa. Joni Turunen Lehti 37: Väitös 37/2007 Kommentteja
Pakon käyttö psykiatristen potilaiden sairaalahoidossa Suomessa Vapauden rajoittaminen on aina kajoamista ihmisen perustuslailliseen oikeuteen ja siten tahdosta riippumaton hoito psykiatriassa on ongelmallinen alue. Länsimaissa on herätty keskustelemaan tästä aiheesta viime vuosikymmeninä ja tahdosta riippumatonta hoitoa on pyritty vähentämään lainsäädännöllisin keinoin. Jotta tahdosta riippumattoman hoidon ja toimenpiteiden käyttöön voidaan vaikuttaa, tarvitaan vertailukelpoista tietoa sen määrästä ja laadusta. Carita Tuohimäki Lehti 37: Väitös 37/2007 Kommentteja
Kuka päättää hoitoon pääsystä? Terveydenhuolto Kuka päättää hoitoon pääsystä? Transihmisten terveydenhuollosta käydyssä keskustelussa kohtaavat etiikka, tiede ja politiikka. Mitä lääkärin tulisi tietää? Avoin artikkeli
Älä oleta potilaan sukupuolta Terveydenhuolto Älä oleta potilaan sukupuolta Asiantuntijat kertovat, kuinka sukupuolivähemmistöön kuuluva potilas kannattaa kohdata vastaanotolla: lähtökohtana on ottaa ihmisen kokemus vakavasti. Avoin artikkeli
Tieteen ja toivon rajalla Pääkirjoitus Tieteen ja toivon rajalla Tiede on ajattelun eliksiiriä, vastamyrkkyä populismille. Tiede tai sen soveltaminen ei kuitenkaan ole arvovapaata, kirjoittaa Heidi Ekdahl. Avoin artikkeli
Hoidon tarvetta saattaa pian arvioida tekoäly Terveydenhuolto Hoidon tarvetta saattaa pian arvioida tekoäly Lääkäriliiton erityisasiantuntijan mukaan hallituksen esityksessä on yhä ongelmia: ”Tässä ajatellaan hoidon tarpeen arvion olevan yksinkertainen asia, joka voidaan automatisoida.” Avoin artikkeli
Agility on tapa nollata aivot Suosittelen Agility on tapa nollata aivot – Parasta on hauskanpito yhdessä rakkaan nelijalkaisen kanssa, kertoo Noora Kauranen.
Uusi hoitopolku ohjaa autismitutkimuksia Pirkanmaalla Tiede Uusi hoitopolku ohjaa autismitutkimuksia Pirkanmaalla Lasten ja nuorten diagnostiikka on nyt tasalaatuista ja yhdenvertaista.