78536 osumaa

Viitehintajärjestelmästä päättäminen jää hallitukselle

Lääkkeiden viitehintajärjestelmää selvittänyt työryhmä ei ota kantaa siihen, millainen järjestelmä Suomessa pitäisi toteuttaa. Keskiviikkona raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle luovuttanut työryhmä tarkasteli kahta päämallia ja niiden vaikutuksia. Päämallit ovat valmisteiden luokittelu ryhmiin joko vaikuttavan lääkeaineen tai hoidollisen samanarvoisuuden perusteella.

Sikiön FAS-riskillä yhteyttä geneettisiin tekijöihin

Äidin alkoholinkäyttö raskausaikana voi pahimmillaan aiheuttaa syntyvälle lapselle alkoholisyndrooman (FAS). Eläinkokeet, väestötutkimukset ja kaksostutkimukset viittaavat siihen, että FAS-riski on ainakin jossain määrin geneettisten tekijöiden säätelemä, eikä riipu pelkästään juodun alkoholin määrästä. Alkoholismin ja sen liitännäissairauksien genetiikka on kuitenkin monimutkaista, löydökset osittain kiistanalaisia ja tutkimukset kohdistuvat pääosin miehiin.

Pertti Kirkinen

FDA:n SSRI-varoitus vähensi nuorten masennusdiagnooseja

FDA varoitti lokakuussa 2003, että lasten ja nuorten masennuksen hoitaminen serotoniiniselektiivisillä (SSRI) masennuslääkkeillä voi lisätä itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Varoituksen mahdollisia vaikutuksia selvitettiin tutkimuksessa, johon otettiin masennusepisodin lokakuun 1998 ja syyskuun 2005 välillä sairastaneita 5-18-vuotiaita lapsi- ja nuorisopotilaita. Suuren aineiston perusteella ilmeni, että sekä poikien että tyttöjen diagnosoitujen masennusten nouseva trendi katkesi vuoteen 2005 tultaessa. Lastenlääkärien ja perusterveydenhuollon lääkärien tekemien masennusdiagnoosien määrä väheni eniten. Psykiatrien diagnosoima määrä kasvoi, mutta ei korvannut muiden lääkärien diagnoosien vähenemää. Samalla lääkkeiden määräämisessä tapahtui dramaattinen muutos. Ennen varoitusta SSRI-lääkettä saavien masennuspotilaiden osuus oli ollut hienoisessa nousussa, mutta nyt se putosi runsaasta 60 %:sta alle 30 %:iin. Psykoterapiaa saaneiden osuus ei muuttunut.

Raimo K. R. Salokangas

Onko molemminpuolinen korvatulehdus erilainen kuin toispuolinen?

Vanhassa ja tavallisessa lastentaudissa riittää yhä tutkimista ja yllätyksiä. Omassa tutkimuksessamme totesimme viime syksynä, että molemminpuolinen korvatulehdus paranee hoidettunakin selvästi hitaammin kuin toispuolinen. Loppuvuodesta Lancetissa julkaistiin iso, tälläkin palstalla referoitu meta-analyysi, jossa todettiin, että antimikrobihoidosta on selvimmin hyötyä alle 2-vuotiaiden lasten molemminpuolisessa korvatulehduksessa lumeeseen verrattuna. Nyt otiitin puoleisuudesta on innostuttu laajemminkin ja asiaa pohti omien aineistojensa pohjalta kaksi arvostettua työryhmää Atlantin molemmin puolin.

Marjo Renko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat