Lääkäri ei pääse lääkäriin

Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin on vaikea sairastaa. Ajanvarauskirjan potilaat jäävät ilman hoitoa, mutta sama kohtalo voi odottaa työterveyshuollosta apua etsivää lääkäriäkin. Onko sitten ihme, että lääkäri tulee sairaana töihin?

http://www.laakarilehti.fi/pics/stop.jpg

Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin on vaikea sairastaa. Ajanvarauskirjan potilaat jäävät ilman hoitoa, mutta sama kohtalo voi odottaa työterveyshuollosta apua etsivää lääkäriäkin. Onko sitten ihme, että lääkäri tulee sairaanakin töihin?

– Työterveyslääkärin pitäisi olla helposti tavoitettavissa ja aika kokenut lääkäri. Kokemusta tarvitaan, kun potilaat ovat kollegoita. Lääkärin olisi myös luotava hoitosuhde rohkeasti, vaikka vastaanotolla istuu toinen lääkäri, tiivistää psykiatrian erikoislääkäri Irja Idman toiveensa lääkärien työterveyshuollolle.

Näkemykset ovat kiteytyneet sen jälkeen, kun Irja Idman jäi iskiaksen takia elämänsä ensimmäiselle sairauslomalle elokuun alussa. Ensimmäisen sairauslomatodistuksen kirjoitti työterveyshoitaja. Apua kipuihin ja mieltä kalvaviin epäilyksiin kivun syistä ei hoitaja luonnollisestikaan pystynyt antamaan. Työterveyslääkärin vastaanotolle Idman sai ajan hoitajan seulan läpi päästyään, tosin suositeltavammaksi vaihtoehtoksi tarjottiin kääntymistä oman kunnan terveyskeskuksen puoleen.

– Olin ollut itseni suhteen huoleton ja tuhlaillen käyttänyt itseäni työssä luottaen siihen, että tarvittaessa minustakin huolehdittaisiin. Näin ei kuitenkaan ollut. HYKS:n työterveyspalvelut on määritelty niin, että vastuunkanto on tiukasti rajattua, toteaa syöpätautien klinikan psykoterapeutti, psykososiaalisen yksikön osastonlääkäri Irja Idman.

Kahden kuukauden aikana Idmanille on muodostunut käsitys HYKS:n työterveyshuollon periaatteista. Työterveyshuoltoa koskeva sopimus on neuvoteltu niin, että kyseessä on pääsääntöisesti kontrollointi, ehkäisevä työ ja vain hyvin rajoitetusti sairauksien hoitaminen.

– Tämän takia vastaanotolla olevasta työterveyslääkäristä riippumatta potilaan kohtaaminen on torjuvaa. Lääkärit ovat vähän keinottomia, kun tutkimuksiin ja hoitoihin ei ole lupaa.

Idmanille työterveyslääkäri kirjoitti ensimmäistä seuranneet sairauslomat ja myöhemmin kipulääkereseptin Idmanin tuttavakollegaltaan saamia ohjeita kunnioittaen. Laboratoriokokeita ja tutkimuksia piti pyytää itse.

Sietämätön kipu alkoi parantua, kun Idmanin itsensä hankkima fysioterapeutti paneutui asiaan ja otti lääkärin potilaakseen, ja lopullisesti sen jälkeen, kun kivunhoitoon erikoistunut kollega ohjeisti neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitetun lääkityksen. Oman esimiehen ymmärtävää suhtautumista poissaoloon Idman piti tärkeänä.

Lääkäripula voi johtaa pallotteluun

Työterveyshuollon lääkäreistä on julkisella sektorilla niin kova pula, että se heijastuu suoraan työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin.

– Kun on resurssiongelma, työterveyshuollon sairaanhoitoa on pakko rajata. Esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmat ja gynekologia on ilman muuta rajattu pois sairaanhoidosta. Hoito keskitetään ensisijaisesti työhön liittyviin sairauksiin, sanoo TYKS:n työterveyshuollossa työskentelevä vastaava lääkäri Arto Haukijärvi.

Ikävimmillään hoidon rajaaminen voi johtaa sairauteensa apua hakevan lääkärin pallotteluun: työterveyshuolto ohjaa lääkärin terveyskeskukseen, joka ohjaa hänet takaisin työterveyshuoltoon.

Haukijärven mukaan työterveyshuollon toimintaa joudutaan rekrytointiongelmien takia rajaamaan etenkin suurissa julkisissa terveydenhuollon yksiköissä.

Keskeinen syy rekrytointiongelmaan on, paradoksaalisesti, työterveyshuollon houkuttelevuus erikoisalana. Yksityissektori vetää työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja kokeneita erikoislääkäreitä, jolloin julkisella sektorilla on vaikeuksia saada uusia työterveyslääkäreitä. Pulmallista on myös saada jo rekrytoidut työterveyslääkärit pysymään julkisella sektorilla.

TYKS:ssä työterveyshuollon vajetta on ajoittain paikattu ostopalveluilla.

Työterveyshuollon taso ja tarjonta on kirjavaa

Haukijärvi on selvittänyt lääkärikunnan työterveyshuollon järjestelyjä ja toimintatapoja eri puolilla maata. Viiden yliopistosairaalan, kahden ison keskussairaalan ja kymmenen terveyskeskuksen vastausten perusteella voi todeta, että lääkärien työterveyshuolto tarjoaa palveluja hyvin vaihtelevasti.

– Työterveyshuollon suomista mahdollisuuksista pitäisi saada lääkäreille lisää informaatiota, mutta työterveyshuoltoon tulee saada myös lisää resursseja ja virat täytetyiksi, jotta lääkärikin todella pääsee vastaanotolle, kiteyttää Haukijärvi lääkärikunnan työterveyshuollon yleiset pulmakohdat.

Käytännössä työterveyshuollon vaihtelevuus näkyy Haukijärven mukaan esimerkiksi siinä, kuinka vaikeaa on tulkita lakisääteistä yötyön käsitettä.

– Lakisääteiset tarkastukset tulee järjestää yötyötä tekeville suhteellisen usein. Ylilääkäreiden vastaukset kertovat, että yötyötä tulkitaan eri paikoissa kirjavasti.

Heli Mikkola
Janne Ora

Lue koko artikkeli perjantaina 12.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.