Miten raskaan ortopedisen traumanhoidon porrastusta pitäisi kehittää

Vaikeiden ortopedisten traumojen hoidon alueellista porrastamista tulee arvioida uudestaan. Suomen Traumatologiyhdistys halusi kartoittaa suomalaisten keskussairaaloiden sekä aluesairaaloiden kirurgian ja ortopedian vastuulääkärien näkemyksiä raskaan ortopedisen traumatologian hoidon järjestämisestä.

Lauri Handolin, Jan Lindahl, Martti Lakovaara, Kimmo Vihtonen, Ari Leppäniemi

Kirurgian työnjako parantaa hoitotuloksia Yleiset linjaukset ja päivystysjärjestelyt

Suomessa kirurgisen hoidon saatavuudessa ja hoidon tuloksissa on merkittäviä alueellisia ja sairaalakohtaisia eroja. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella edellyttämät järjestelyt viidellä erityissairaanhoidon vastuualueella ovat toteutumatta.

Mauri Lepäntalo, Ari Leppäniemi, Timo Raatikainen, Ulla-Stina Salminen, Helena Isoniemi, Ilari Airo, Markku Alanen, Maarit Heikkinen, Tatu Juvonen, Outi Kaarela, Ulla Keränen, Tuula Kiviluoto, Heikki Kröger, Jorma Ryhänen, Eero Wuokko

Tietosiru ihon alla - kuinka hoito sujuisi

Implantoitava siru pystyy jo tuottamaan, tallentamaan ja välittämään hoidossa tarvittavaa tietoa ja huolehtimaan jopa lääkkeen annostelusta. Siihen liittyy kuitenkin eettisiä riskejä.

Tapani Viio

Yksi kansa, kaksi maailmaa

Vuoden 2006 Finlandia-palkinnon saanut Kjell Westö (s. 1961) haastaa kirjallaan Missä kuljimme kerran kansallisiksi ikoneiksi muodostuneet Väinön Linnan (1920-1992) teokset debattiin kansakunnan historiasta. Ilmestyessään Tuntematon sotilas aiheutti kritiikkiä kansankuvauksen brutalisoinnista, Suomen pelastaneet sankarisotilaat kiroilivat, purnasivat ja joivat viinaa sopimattomalla tavalla. Kansa tietysti rakastui kirjaan ja siitä myöhemmin tehtyyn elokuvaan. Pohjantähti-trilogian valmistuttua reilut kymmenen vuotta myöhemmin Väinö Linna sai osakseen suitsutusta kansakunnan yhdistäjänä ja kansalaissodan haavojen umpeuttajana. Uudella vuosituhannella Kjell Westö kommentoi osin samoja aikoja ja aiheita täysin erilaisesta näkökulmasta, mutta samalla inhimillisyydellä; historiaa käydään läpi ketään varsinaisesti tuomitsematta.

Juha T. Laine

Jatkuva päivystys

Toissa viikonloppuna lauantai-iltana gastrokirurgikollegani kutsuttiin vapaalta työpaikalleen keskussairaalaan tekemään hätätöinä kaksi vuotogastroskopiaa. Hän teki neljä tuntia töitä teholla endoskopiaryhmän kanssa ja sai potilaat hoidettua. Myöhemmin samana iltana kotonaan hän mietti, että voisiko juoda saunaoluen vai pitäisikö samojen potilaiden vuoksi olla edelleen hälytysvalmiudessa. Minulle soitettiin viime lauantaina kymmenen jälkeen illalla täysin vastaavasta syystä. Mutta onneksi olin silloin vielä saunassa ja huomasin vasta sunnuntaiaamuna tällaisen puhelun tulleen. Hätätyöstä saa tietenkin oman korvauksen, mutta keskussairaalapiirille tällainen hätätyö tulee huomattavasti halvemmaksi kuin potilaan lähettäminen eteenpäin esimerkiksi yliopistolliseen keskussairaalaan. Päivystykset erikoissairaanhoidossakin pitää järjestää siten, että yhdenkään päivystyspisteen hoidonlaatu ei ole hätätyön varassa.

Antti Tamminen

Yksityissektorin muutos haastaa liiton edunvalvonnan Timo Kaukonen aloittaa työt neuvottelupäällikkönä mielenkiintoiseen aikaan

Timo Kaukonen, 42, aloitti Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikkönä 14. elokuuta. Hän ei olisi voinut tulla mielenkiintoisempaan aikaan.

Minna Seppä

Lääkäriliiton hallitus päätti sydänanestesian erityispätevyysohjelman päättymisestä

Lääkäriliiton hallitus käsitteli erityispätevyysohjelmia ja apurahoja kokouksessaan perjantaina 31.8. Sydänanestesian erityispätevyysohjelma lakkautetaan, ja se päättyy kahden vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2009. Parhaillaan perehtymässä olevat voivat siirtymäajalla suorittaa ohjelman loppuun, jolleivat halua siirtyä alan lisäkoulutusohjelmiin.

Minna Seppä

Krooninen munuaisten vajaatoiminta ja luu

Munuaisten toiminta on keskeinen elimistön mineraaliaineenvaihdunnan säätelijä, jonka vaikutukset kohdistuvat useisiin elinjärjestelmiin. Krooninen munuaisten vajaatoiminta johtaa mineraalitasapainon häiriintymiseen, ja tähän on havaittu liittyvän monimuotoisia komplikaatioita etenkin sydän- ja verenkiertoelimistössä sekä luustossa. Luusto rakentuu pääosin mineraaleista (kalsiumista ja fosfaatista) ja sen rakenteelliset ominaisuudet voivat heikentyä elimistön mineraaliaineenvaihdunnan häiriöiden yhteydessä. Munuaistoiminnan heikkenemisen yhteys luun muutoksiin on monimutkainen tapahtumavyyhti, jossa keskeistä oletetaan olevan liiallinen fosfaatin kertyminen elimistöön (fosfaattipitoisuuden kohoaminen eli hyperfosfatemia) ja aktiivisen D-vitamiinin tuotannon vähentyminen sekä näihin sekundaarisesti liittyvä lisäkilpirauhasen liikatoiminnan kehittyminen. Lievässä vajaatoiminnassa tämä laaja-alainen mineraaliaineenvaihdunnan häiriö on yleensä kliinisesti oireeton luuston osalta, mutta vaikeutuneen tilanteen komplikaatioina on havaittu haitallisia muutoksia luustossa. Raportoitujen luustomuutosten tarkka mekanismi ja yhteys luunmurtumiin ovat kuitenkin kiistanalaisia. Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan esiintyvyyden jatkuvasti kasvaessa myös siihen liittyvien komplikaatioiden ilmeneminen on lisääntynyt.

Jarkko Jokihaara

Uutta tietoa lääkkeiden ja DNA:n kulkeutumisesta silmän takaosassa

Verkkokalvon lääkehoitoa vaikeuttaa se, etteivät silmätippana annetut lääkkeet kulkeudu siihen riittävästi. Uudet keinot ovat siis tarpeen, mutta niiden kehittämistä varten tarvitaan lisää perustietoa lääkkeiden kulkeutumisesta silmässä. Tässä väitöskirjassa selvitettiin lääkeaineiden ja geenihoitoon käytettävän DNA:n kulkeutumista silmän takaosan kudoksissa.

Leena Pitkänen

Selkäydinnesteen biomarkkerit lieväoireisen Alzheimerin taudin diagnostiikassa

Kun henkinen suorituskyky on heikentynyt verrattaessa terveisiin samanikäisiin, vaikka oireet ovat sen verran lievät, että henkilö selviää itsenäisesti arkielämässä, voi oireisto olla merkki varhaisesta Alzheimerin taudista. Toisaalta osalla potilaista ei oireiden taustalla ole etenevää aivosairautta. Hoidon suunnittelun kannalta on erittäin tärkeää, että ne potilaat, joilla oireet liittyvät Alzheimerin tautiin, pystytään tunnistamaan luotettavasti. Sekä nykyiset oireenmukaiset että kehitteillä olevat hoitomuodot ovat tehokkaimpia taudin varhaisessa vaiheessa. Koska Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikan merkitys korostuu hoitomahdollisuuksien kehittyessä, on tärkeää löytää objektiivisia, mitattavia biologisia merkkitekijöitä, jotka auttavat taudin toteamisessa.

Sanna-Kaisa Herukka