Lyhyt raskaus näkyy masennuksena vielä 60-vuotiaanakin

Alhainen syntymäpaino on sydän- ja verisuonisairauksien sekä masennuksen riskitekijä. Mm. suomalaistutkijat ovat todenneet, että alhaisen syntymäpainon ohella myös lyhyt raskausaika on aivoinfarktin ja verenpainetaudin riskitekijä. Nyt suomalaistutkijat halusivat selvittää raskauden keston ja 60 vuoden iässä esiintyvän masentuneisuuden välistä yhteyttä. Tätä varten he kävivät läpi 1 371:n vuosina 1934-1944 syntyneen synnytystiedot. Mukaan otettiin tapaukset, joiden raskausaika vaihteli 259:n ja 294 päivän välillä. Tutkittavien masennusoireet mitattiin 61,5 ja 63,5 vuoden iässä. Kävikin ilmi, että mitä lyhyempi raskausaika oli, sitä enemmän tutkittavat raportoivat masennusoireita; yhden raskauspäivän lyhenemä merkitsi 0,8-0,9 %:n lisäystä masennusoireissa. Yhteys oli vielä suurempi, jos kriteerinä oli masentuneisuus molempina ajankohtina ja säilyi, kun sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Alhaisella syntymäpainolla, pituudella tai pään ympärysmitalla ei ollut yhteyttä masentuneisuuteen, kun sukupuoli ja raskauden kesto oli otettu huomioon. Tosin korkeintaan 2,5 kg:n painoisena syntyneillä oli muita enemmän masentuneisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Voidaanko syövän hoidon haasteet ratkaista rahalla?

Annals of Oncology -lehdessä keväällä julkaistussa raportissa (1) seurattiin syöpään sairastuneita potilaita 25 maassa ja verrattiin potilaiden selviytymistä siihen, miten nopeasti ja missä määrin maassa on otettu käyttöön uusia syöpälääkkeitä. Raportin viesti oli, että mitä nopeammin uudet lääkkeet tulevat maassa käyttöön, sitä paremmat syövän hoitotulokset ovat. Johtopäätös oli, että uusien lääkkeiden käyttöönottoprosessia pitää nopeuttaa. Raportin kirjoittajien mukaan lääkkeiden tehon ja kustannuksien arviointiin käytetään nykyään liikaa aikaa. Raportti on lääketeollisuuden rahoittama ja johtopäätökset vaikuttavat suosivan teollisuuden ja kärsimättömien suursijoittajien intressejä.

Sirkku Jyrkkiö, Raija Asola

Moniko meistä sairastuu elämänsä aikana psykoosiin?

Todellisuudentajun vakava häiriintyminen, psykoosi, on haaste lääkärille, mutta mielisairauden puhkeamista pelkäävälle ihmiselle se on todellinen uhka. Oman käyttäytymisen hallinnan menettäminen, "hulluksi tuleminen", ja siitä aiheutuva altistuminen tahdosta riippumattomaan "pakkohoitoon" ovat ihmisen peruspelkoja. Asiallisen tiedon merkitys onkin keskeistä irrationaalisuuden hallinnassa. On tärkeä tietää, miten yleisiä erilaiset psykoosit ovat.

Jouko Lönnqvist

Vanhusten Clostridium difficile -infektiot ovat lisääntyneet

Monissa maissa Clostridium difficile -infektioiden esiintyvyys on lisääntynyt, taudinkuva vaikeutunut ja kuolleisuus noussut. Suomen C. difficile -tilanteesta on vähän tietoa.

Outi Lyytikäinen, Heli Turunen, Marja Rasinperä, Eija Könönen, Risto Vuento, Ilmo Keskimäki

Onko kolesterolilääkitys tarpeellinen ja turvallinen vanhuksille?

Ikä on voimakas sydän- ja aivoverisuonitaudin riskitekijä. Suomessa yli puolet kaikista aivohalvauksista ja lähes puolet sydäninfarkteista sattuu yli 75-vuotiaille.

Aapo Lehtonen

Avannekomplikaatiot

Suolen avannekomplikaatiot vaikeuttavat avanteen hoitoa ja huonontavat potilaan elämänlaatua.

Jyrki Mäkelä, Sari Tuomenoja, Marja Niskasaari, Seppo Laitinen

Neuropsykologinen tutkimus - mitä, miksi, milloin?

Neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitetaan laajasti kognitiivista toimintaa, käyttäytymistä ja yksilön psyykkistä tilaa.

Erja Poutiainen

Yli puolet unilääkeresepteistä tulee terveyskeskuksista

Masennus- ja unilääkkeet ovat yleisimpiä terveyskeskuslääkärin potilaalleen määräämiä psyykenlääkkeitä. Lähes puolet kaikista psyykenlääkeresepteistä kirjoitetaan terveyskeskuksissa.

Timo Klaukka

Tiatsidien käyttö hypertoniaan lisääntyy Norjassa, mutta hitaasti

Tiatsididiureettien ensisijaisuutta koskevasta päätöksestä huolimatta valtaosalle uusista verenpainetautipotilaista aloitetaan Norjassa edelleen muu kuin tiatsidihoito. Vuoden 2004 keväällä tehdyn päätöksen mukaan komplisoitumatonta verenpainetautia sairastavien uusien potilaiden hoito aloitetaan ensisijaisesti tiatsididiureeteilla, ellei selkeätä syytä muiden verenpainelääkkeiden käytölle ole. Seuranneen vuoden kuluessa tiatsidipotilaiden määrä yli kaksinkertaistui ja korvauskuluissa säästettiin merkittävästi. Silti noin 75 %:lle uusista verenpainepotilaista aloitetaan nytkin muu kuin tiatsidihoito. Tämän katsotaan johtuvan sekä siitä, että lääkäreillä on näkemyseroja tiatsidien sopivuudesta verenpainetaudin ensihoidoksi että lääketeollisuuden hinnakkaampiin lääkkeisiin keskittyvästä markkinoinnista. 6-10 % norjalaisista käyttää verenpainelääkkeitä ja verenpainelääkkeiden osuus koko lääkemyynnistä on noin 10 %. Tiatsidit ovat Norjassa jopa 10 kertaa halvempia kuin muut verenpainelääkkeet.

Bentsodiatsepiinien kulutus tavoitellussa laskussa Tanskassa

Tanskan lääkeviranomainen (The Danish Medicines Agency) on käynnistänyt useita toimenpiteitä (SLL 2004;59:1273), joilla anksiolyytteinä ja unilääkkeinä käytettyjen bentsodiatsepiinien kulutusta pyritään vähentämään. Vuosina 2003-2006 lääkeryhmän lääkkeiden kulutus vähenikin 16,7 %. Jyrkin lasku tapahtui unilääkevalmisteiden kulutuksessa. Kulutuksen vähenemistä ovat osin kompensoineet bentsodiatsepiinin tavoin vaikuttavat hypnootit, kuten tsopikloni, tsolpideemi ja tsaleploni. Myös näiden lääkeryhmien yhteenlaskettu kulutus on kuitenkin vähentynyt 4,6 % vuosina 2003-2006.