78792 osumaa

Lääkäri perforoi kohdun, kierukka on viaton

Lääkärilehdessä 17/2007 julkaistussa tapausselostuksessa (s. 1743-5) käsiteltiin hormonikierukkaa vatsaontelossa. Kirjoitus alkaa sanoilla "Kohdunsisäisen ehkäisimen perforoituminen" ja jatkuu "kierukka voi tunkeutua kohdun seinämän läpi" ja" kierukan tunkeutuminen vatsaonteloon". Todella huono tuuri, kun yliopistollinen klinikka on neljän vuoden aikana saanut noin huonosti käyttäytyviä kierukoita.

Tapani Luukkainen

Rokotetarjonnan ja todellisen tarpeen vaikea yhtälö

Suomi oli pitkään maa, jossa rokotukset olivat ikään kuin valtion lahja kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapset olivat ensisijainen tarvitsijaryhmä, mutta myös esimerkiksi puolustusvoimien alokkaita on rokotettu vuodesta toiseen suuremmitta poikkeuksitta. Eikä ihorikkeen tarvinnut olla kummoinen, kun ensiapua seurasi tehosterokotus jäykkäkouristusta vastaan osana haavanhoitoa. Kansalaisia kehotettiin voimistamaan polio- ja kurkkumätäsuojansa kymmenen vuoden välein, ja jos maata uhkasi epidemia, väestö riensi joukkorokotuksiin perusteita kyselemättä, koska lääkintäviranomaiset niin suosittelivat. Kotoperäinen tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on saatu ainakin toistaiseksi hävitetyiksi virusyhdistelmärokotteen (MPR) ansiosta, kuten sittemmin myös hemofilustaudit (Hib-rokote).

Heikki Peltola

Mitä lääkärin tulee tietää työolosuhteista

Padovan yliopiston professori Bernardini Ramazzini esitti vuonna 1713 teoksessaan De morbis artificum (työntekijöiden sairauksista) (1), että lääkäri ei voi asettaa oikeata diagnoosia ilman tietoa potilaan työolosuhteista. Hän toimi jo tuolloin kuin nykyajan työterveyslääkäri, kävi työpaikoilla ja kirjasi havaintoja. Työympäristön lisäksi myös erilaiset sosiaaliset tekijät saivat hänen huomionsa.

Jukka Uitti, Riitta Sauni

FDA lykkäsi anemialääkkeen hyväksymistä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on lykännyt päätöstään Rochen anemialääkkeen (Micera) myyntiluvasta. Euroopan lääkearviointilautakunta sitä vastoin esitti lääkkeelle myyntilupaa EU-maihin tämän vuoden toukokuun lopulla. Aine on epoetiini beetan johdos (metoksipolyetyleeniglykoli-epoetiini beeta). Lääke tunnetaan myös nimellä C.E.R.A. (Continuous erythropoiesis receptor activator). Siitä on ennustettu kilpailijaa mm. darbepoetiini alfalle (Aranesp, Amgen) ja epoetiini alfalle (Eprex, Janssen-Cilag). Näihin verrattuna Miceran etuna on harvempi annostelu. Myyntilupaa on haettu munuaisen toiminnanvajaukseen liittyvään anemiaan, mutta mm. Suomessa kliinisiä tutkimuksia on tehty myös syöpään liittyvissä anemioissa. FDA:n emmintään vaikuttanee erytropoietiinivalmisteiden turvallisesta käytöstä viime viikkoina käynnistynyt keskustelu, jota on uutisoitu tällä palstalla. (SLL 2007;62:1034 ja 1258, 2006;61:4941).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat