78544 osumaa

Tarvitaanko paikalliseen aggressiiviseen non-Hodgkin-lymfoomaan sädehoitoa?

Pelkkä sädehoito on ollut standardihoito paikallisen aggressiivisen non-Hodgkin-lymfooman hoidossa. Viiden vuoden seurannan jälkeen alle puolet pelkän sädehoidon saaneista potilaista on tautivapaita. Solunsalpaajahoidon liittäminen sädehoitoon paransi tuloksia. Toisaalta sädehoito lisää hoidon haittoja. Sädehoidon merkitys hyväennusteisen paikallisen aggressiivisen lymfooman hoidossa onkin kyseenalaistettu.

Sirkku Jyrkkiö

Lihavuudelle altistava geenivariantti löytyi, mekanismi edelleen epäselvä

Lihavuus yleistyy räjähdysmäisesti. Normaalipainon ylärajaksi on asetettu painoindeksi 25 kg/m2, koska sen ylittäminen lisää jo useiden sairauksien vaaraa. Vaikka lihavuudella on yhteyttä perimään, toistaiseksi ei ole voitu osoittaa väestössä yleisesti esiintyviä geenivariantteja, jotka selvästi altistaisivat juuri tavalliselle lihavuudelle. Britanniassa tutkijat lähtivät laajassa, koko genomin kattavassa, 490 032 eri SNP-markkeria käsittävässä tutkimuksessa etsimään tyypin 2 diabetekselle altistavia geenejä. Tutkimuksessa löytyi selkeä yhteys tyypin 2 diabeteksen ja toistaiseksi huonosti tunnetun FTO-nimisen geenin välillä. Yhteys näytti ennen kaikkea liittyvän painoindeksiin. Tämän takia laajassa jatkotutkimuksessa selvitettiin FTO SNP rs9939609 -markkerin yhteyttä painoindeksiin 13 eri kohortissa, joihin kuului lähes 39 000 henkilöä. A-alleelin homotsygoottiset kantajat (16 %, genotyyppi AA) painoivat keskimäärin 3 kg enemmän kuin ne, jotka eivät olleet A-alleelin kantajia. Heillä oli myös 1,67-kertainen riski olla ylipainoisia (painoindeksi >= 25 kg/m2) tai lihavia (painoindeksi >= 30 kg/m2) verrattuna niihin, jotka eivät kantaneet A-alleelia. Yhteys suurentuneeseen rasvamassaan havaittiin jo seitsemästä ikävuodesta ylöspäin.

Camilla Schalin-Jäntti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat