Rintasyövän vasta-ainehoidot - lupaava lisä yksilölliseen hoitoon

Rintasyövän menestyksekäs hoito perustuu leikkaukseen ja sen jälkeisiin liitännäishoitoihin, kuten sädehoitoon, solunsalpaajiin ja hormonihoitoon. Suomessa rintasyöpäpotilaista 88 % on elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Kainaloihin etäpesäkkeitä lähettäneen rintasyövän pitkäaikaisennuste on kuitenkin selvästi huonompi, joten uusia hoitoja tarvitaan parantamaan pitkäaikaisennustetta. Monoklonaaliset vasta-aineet ovat yksi lupaavimmista uusista keinoista hoitotulosten parantamiseksi.

Petri Bono, Päivi Hietanen

Yli puolet trampoliinivammoista voitaisiin todennäköisesti välttää turvaverkolla ja turvallisuusohjeilla

Päivystyspisteisiin on ilmaantunut uusi potilasryhmä: trampoliinilla itsensä loukanneet lapset. Tutkimuksemme kartoittaa trampoliinivammoja ja niihin liittyviä tekijöitä.

Johanna Rättyä, Willy Serlo

Säärimurtumien operatiivisen hoidon tulokset KYS:ssa 2001-2003

Säärimurtuma on vakava vamma, johon liittyy merkittävää sairastavuutta ja runsaasti komplikaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää primaaristi operatiivisesti hoidettujen säärimurtumien hoitokäytäntöä ja hoitotuloksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2003.

Lauri Pautola, Jukka Kettunen, Timo Nyyssönen, Heikki Kröger

Pitääkö kaikki endometriumpolyypit poistaa?

Polyypit ovat yleisiä löydöksiä oireettomilla naisilla ja niiden syöpäriski on olematon. Oireettomien polyyppien poisto on tarpeetonta, mutta vuotohäiriöitä aiheuttavien polyyppien poisto vähentää vuotoa.

Päivi Härkki, Jaana Fraser, Anna-Mari Heikkinen, Jyrki Jalkanen, Minna Kauko, Juha Mäkinen, Jari Sjöberg, Eija Tomás

Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus suomalaisten koululaisten ruokatottumuksiin

Korkeampi sosioekonominen asema on yhteydessä koululaisten aamupalan syömiseen, runsaaseen kasvisten ja hedelmien kulutukseen ja terveellisiin ruokatottumuksiin.

Eva Roos, Seppo Koskinen

Prednisolonin ja prednisonin kustannuksia siirtyi pitkäaikaissairaiden maksettaviksi

Prednisolonin ja prednisonin 5 mg:n tableteista ei enää saa sairausvakuutuskorvausta. Näistä valmisteista perus- ja erityiskorvausta saaneiden määrä väheni viime vuonna noin 52 000:lla, vaikka kyseisten aineiden kulutus kasvaa jatkuvasti.

Lauri Virta, Timo Klaukka

Harvinaislääkkeistä kustannusongelma?

Birminghamin yliopisto tutkii harvinaislääkkeiden kustannusvaikuttavuutta ja tutkijat kysyvät, riittääkö niiden käyttöön rahaa. EU-maissa hyväksyttiin vuosina 2004-2006 yhteensä 240 harvinaislääkettä, joista puolet on syöpälääkkeitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimuksista aiheutuu Kiinassa myös ongelmia

AstraZeneca, Bristol-Myers Squibb, Lilly, Novartis ja Roche investoivat lisääntyvästi lääketutkimuksiin Kiinassa. Muun muassa syöpää, diabetesta ja sydänsairauksia potevia potilaita, joita ei ole hoidettu aiemmin, löytyy tutkimuksiin viljalti. Yksin hepatiitti B -potilaita arvioidaan olevan 130 miljoonaa, eli saman verran kuin asukkaita Ranskassa ja Britanniassa yhteensä. Tutkimuskustannukset jäävät noin 15 %:iin länsimaiden vastaavista. Erityisesti varattomat kiinalaiset ovat valmiita kantasoluinjektioiden ja geeniterapioiden kaltaisiin lääketutkimuksiin. Tutkimukset hyödyttävät kiinalaisia, mutta aiheuttavat myös runsaasti eettisiä ongelmia. Länsimaisen etiikan oppeja on vaikea soveltaa Kiinassa. Myös korruptio on ongelma. Maan lääkevalvontalaitoksen johtaja erotettiin äskettäin lahjuksien vuoksi, ja oikeudenkäynti häntä vastaan on alkanut.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Atsitromysiinistä silmälääke

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt atsitromysiinin (Azasite, Inspire Pharmaceuticals) silmätippoina (1 %) bakteerien aiheuttamaan konjunktiviittiin. Valmisteen etuna on harva annostelu ja lyhyt hoito. Kahtena ensimmäisenä päivänä käytetään tippa kahdesti päivässä ja sitten tippa viiden päivän ajan. Hoito sisältää 9 tippaa, eli 2-4 kertaa vähemmän kuin muilla silmätipoilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketeollisuus pohti lääkkeiden hintaongelmia

Euroopan terveysviranomaiset taistelevat lisääntyvien kustannusongelmien parissa. Lääkkeiden viitehintajärjestelmä, korvauskäytäntöjen kiristykset ja vaatimukset kustannus-vaikuttavuustutkimuksista tekevät lääketeollisuuden elämän hankalaksi. Saksa, Britannia, Espanja, Tanska ja Norja ovat kustannussääntelyn eturivissä. Esimerkiksi Norja virittää lääkkeiden hinnat tarkkailtuaan niitä muissa Euroopan maissa, myös Suomessa. Jos jokin maa leikkaa hintoja, luo uusia säännöksiä tai hyväksyy geneerisiä lääkkeitä, tämä näkyy välittömästi myös Norjassa. Kustannusleikkaukset, lääkkeiden vetäminen pois käytöstä, hidas korvattavuuden käsittely ja vaatimukset kustannus-vaikuttavuustutkimuksista lyhentävät teollisuudelta patenttisuoja-aikaa, jonka aikana investoinnit olisi saatava takaisin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä