Autonomisen hermoston toimintahäiriöt varhaisessa ja edenneessä Parkinsonin taudissa

Liikkeitä säätelevän ekstrapyramidaalijärjestelmän lisäksi Parkinsonin taudin tiedetään vaikuttavan autonomisen hermoston toimintaan jo taudin varhaisvaiheissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintahäiriön aiheuttamia muutoksia sydämen sykevaihtelussa juuri diagnosoiduilla parkinsonpotilailla. Edennyttä tautia sairastaneilta potilailta tutkittiin verenpainetta, syketaajuutta ja hikoilua, ja heidän vointiaan seurattiin kliinisesti aamun lääkeannoksen jälkeen.

Ville Pursiainen

Yläraajakivut ja sympaattisen hermoston toiminta

Yläraajan vaivat, erityisesti niska-hartiakipu ja rannekanavaoireyhtymä, ovat hyvin yleisiä: niitä esiintyy yhdellä kymmenestä. Nämä vaivat todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa, koska tietokoneiden käyttö lisääntyy nopeasti. Tietokonetyössä toistetaan samoja liikkeitä tunnista toiseen. Nykyiset työpisteet pakottavat huonoon asentoon, ja kiireinen työtahti ahdistaa. Yläraajavaivoja voivat aiheuttaa myös värähtelevät työkalut.

Zhiyong Ming

Munanjohdinsyöpä lisääntynyt Suomessa

Vuonna 2005 uusia naisten gynekologisia syöpiä todettiin 1 503, ja näistä 30 oli munanjohdinsyöpiä. Munanjohdinsyöpä on monietiologinen tauti ja harvinaisena vähän tutkittu; sen epidemiologiasta ei juurikaan ole tietoa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin munanjohdinsyövän esiintyvyyttä sekä siihen vaikuttavia riski, suoja- ja ennustetekijöitä. Lisäksi monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa selvitettiin riskiä sairastua uuteen syöpään sairastetun munanjohdinsyövän jälkeen.

Annika Riska

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito on tehostunut

Noin miljoona suomalaista tupakoi päivittäin, ja jopa puolelle pitkään tupakoineista kehittyy myöhemmällä iällä keuhkoahtaumatauti. Esimerkiksi vuonna 2001 suomalaisilla oli tämän taudin takiayli 100 000 sairaalahoitopäivää.

Tuija Kinnunen

Yövirtsaamisen ilmaantuvuus, syyt ja vaikutukset

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää yövirtsaamisen eli nokturian vallitsevuus ja ilmaantuvuus suomalaisessa yli 50-vuotiaassa miesväestössä. Toinen tavoite oli arvioida yleisimpien pitkäaikaissairauksien merkitys nokturian riskitekijöinä. Lisäksi haluttiin tutkia nokturian ja muiden virtsaamisoireiden haitallisuutta ja kehittää oirekyselylomakkeeseen perustuva mittari oireiden haitan vertailemiseen.

Jukka Häkkinen

Yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelu Suomessa

Perhesuunnittelukysymykset ovat ajankohtaisia yliopisto-opiskelijoille, koska he ovat optimaalisessa lastensaanti-iässä. Aikaisempien tutkimusten perusteella on ilmeistä, että koulutuksella on yhteyttä seksuaaliseen käyttäytymiseen, lastensaamiseen ja ehkäisyvalintoihin. Erityisesti koulutetut naiset näyttävät siirtävän raskaaksituloa.

Aira Virtala

Epilepsiaa sairastavien naisten raskaudenkulku on normaali

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista synnyttäjäväestössä, ja siihen on vuosikymmenten saatossa liitetty sekä äidin että sikiön suurentunut komplikaatioriski. Myös huoli epilepsian hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutuksesta sikiöön sekä mahdolliset epilepsialääkityksen myöhäisvaikutukset älylliseen kehitykseen lääkitykselle sikiöaikana altistuneilla lapsilla ovat viime vuosina puhuttaneet paljon.

Katriina Viinikainen

in memoriam Börje Sundell 2.11.1927-27.2.2007

Professori Börje Sundell kuoli 27.2.2007 äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan 79 vuoden iässä. Börje Sundell syntyi 2.11.1927 Turussa merikapteenin perheeseen, tuli ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1946, valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1953 ja väitteli tohtoriksi 1958.

in memoriam Jenni Elena Teppola 11.3.1979-31.1.2007

Jenni Teppola syntyi ja kävi peruskoulun Espoossa. Hän kävi Tapiolan lukiota ja oli vuoden vaihto-oppilaana Australiassa, jossa hän suoritti vuonna 1997 australialaisen ylioppilastutkinnon, Victorian Certificate of Education -tutkinnon. Lukioaikana vahvistui haave lääkärin ammatista. Ylioppilaaksi Jenni kirjoitti vuonna 1999, jonka jälkeen hän pyrkikin lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ensimmäisellä yrittämällä unelma jäi vielä toteutumatta, mutta Jenni aloitti kemian ja fysiikan opinnot Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1999.

Bill Gates Karoliinisen Instituutin kunniatohtoriksi

Gatesit saavat huomionosoituksen säätiönsä ansiosta.