Piilevä arvonlisävero vääristää terveydenhuollon kilpailua ja hintoja

Arvonlisäverolain mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Sen sijaan elinkeinonharjoittajien laite- ym. hankinnat ovat pääsääntöisesti arvonlisäverollisia. Myyntien verovapauden vuoksi hankintahintoihin sisältyvä arvonlisävero jää siis vähentämättä, ja siirtyy piilevänä kustannuksena yksityisten terveyspalvelujen hintoihin.

Sami Lukkarinen

Masennuslääkkeet ja itsetuhokäyttäytyminen

Potilastapausten perusteella alettiin jo 1990-luvun alkupuolella epäillä, että selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) saattavat lisätä itsetuhoista käyttäytymistä. Muutamia vuosia sitten asia nousi laajemmin julkisuuteen (1). Kohu alkoi siitä, että paroksetiinin epäiltiin lisäävän erityisesti lasten ja nuorten itsemurhariskiä. Asiaan liittyi huoli siitä, että lääkeyhtiöt olivat jättäneet julkaisematta tutkimustuloksia. Tämä johti vaatimuksiin kliinisten tutkimusten rekisteröimisestä julkisiin tietokantoihin. Yhdysvalloissa lääkevalvonnasta vastaavan viranomaisen FDA:n analyysissä havaittiin, että kliinisissä lääketutkimuksissa SSRI-lääkkeiden käyttäjillä oli merkittävästi enemmän itsetuhokäyttäytymistä kuin lumelääkettä saaneilla. FDA antoi määräyksen siitä, että SSRI-lääkepakkauksiin on lisättävä varoitusmerkintä itsetuhokäyttäytymisen riskistä. Britannian lääkevalvontaviranomainen kielsi muiden SSRI-lääkkeiden kuin fluoksetiinin määräämisen alle 18-vuotiaille.

Jari Tiihonen

Paksusuolisyöpää suvussa - mitä tehdä?

Lääkärin vastaanotolle hakeutuu henkilöitä, jotka kertovat suvussaan olevista lukuisista syöpätapauksista ja kysyvät mielipidettä seulontatutkimusten tarpeellisuudesta. Jos lääkäri ei halua itse ottaa kantaa, hän voi suositella potilaalle syöpäyhdistysten poliklinikoita, joissa periytyviin syöpäoireyhtymiin ja sukuselvityksiin perehtynyt sairaanhoitaja laatii henkilön sukupuun ja asiantuntijalääkärit määrittävät periytyvän alttiuden todennäköisyyden ja ohjaavat henkilöt tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Jukka-Pekka Mecklin, Heikki J. Järvinen

Alkoholin käyttötavat ja sairauspoissaolot

Tutkimuksessa selvitettiin alkoholin keskimääräisen kulutuksen ja humalahakuisen juomisen yhteyttä sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Lisäksi tutkittiin, selittävätkö sosioekonominen asema, työn henkinen ja ruumiillinen raskaus sekä henkilön terveydentila alkoholinkäytön ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä.

Aino Salonsalmi, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Vanhusten sosiaalinen osallistuminen ja elinajan ennuste

Sosiaalisella aktiivisuudella ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on todettu merkitystä elinajan ennusteen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sosiaalinen osallistuminen yhteydessä vanhusten elinajan ennusteeseen ja onko toiminnan laadulla vaikutusta mahdolliseen yhteyteen.

Timo Teinonen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Miten tutkitaan ja hoidetaan Pagetin tautia?

Pagetin tauti on krooninen luustosairaus, jossa laajuudeltaan vaihtelevia paikallismuutoksia esiintyy yhdessä tai useammassa luussa.

Camilla Schalin-Jäntti

Remissio skitsofrenian hoidon tavoitteeksi

Skitsofrenian hoitotulosten arviointi on ollut varsin moninaista. Yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita tai vakiintunutta tapaa ei ole ollut eikä toisaalta sopivia mittareitakaan.

Jukka Hintikka, Jussi Seppälä, Olli-Pekka Mehtonen, Hannu Koponen, Grigori Joffe, Matti Isohanni

Lääkkeiden erityiskorvausoikeus lähes joka neljännellä

Viime vuoden lopussa 1,22 miljoonalla suomalaisella oli erityiskorvausoikeus ainakin yhtä sairautta varten.

Timo Klaukka, Lauri Virta

FDA poisti käytöstä parkinsonlääke pergolidin

FDA on poistanut käytöstä dopamiiniagonisti pergolidin (Permax, Lilly) sydämen läppiin kohdistuvien haittojen vuoksi. Lääke tuli käyttöön jo vuonna 1988 liitettynä levodopaan Parkinsonin taudin hoidossa. Viime vuosina lääkkeen, kuten myös kabergoliinin (Cabaser, Pfizer), on todettu aiheuttavan mitraali-, trikuspidaali- ja aorttaläpissä muutoksia, jotka johtavat veren takaisinvirtaukseen, kuten tällä palstalla on uutisoitu (SLL 2005;60:558 ja 2007;63:196). Ruotsin lääkeviranomainen (Läkemedelsverket) on FDA:n päätökseen liittyen tiedottanut uusista haittavaikutushavainnoista. Kabergoliini on rajattu potilaille, joilta puuttuvat muut hoitovaihtoehdot, ja valmisteen varoituksia on tarkistettu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vyöruusurokotteesta vertailututkimus

EU-maissa äskettäin hyväksytystä vyöruusurokotteesta (Zostava, Sanofi Pasteur) on nyt julkaistu vertailututkimus lumerokotteeseen. Tutkimuksessa oli mukana yli 38 000 henkilöä ja se kesti noin kolme vuotta. Tutkimushenkilöt olivat 59-99-vuotiaita, ja heillä aktiivi rokote vähensi taudin esiintymisen puoleen. Laskelmallisesti 17 henkilön rokotus ehkäisi yhden tautitapauksen, ja 31 henkilön rokotus esti yhden postherpeettisen neuralgian. Arviolta 30 % väestöstä sairastaa vyöruusun elämänsä aikana. Riski sairastumiseen lisääntyy iän myötä immuniteetin heikentyessä, ja yli 60-vuotiaiden riski sairastua on 8-10-kertainen nuorempiin verrattuna. Zostava on hyväksytty yli 60-vuotiaiden rokottamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä