Samassa organisaatiossa ei pidä olla kilpailevia tehovalvontayksiköitä

Kiitämme kollega Jyrki Lillebergiä artikkelimme herättämästä mielenkiinnosta.

Tero Varpula, Ville Pettilä

Potilaan parhaaksi tarvitaan erikoisalojen välistä yhteistyötä, ei uusia hallinnollisia ratkaisuja

Tero Varpula ym. tarkastelivat tehohoidon rakennekokonaisuutta tehohoidon potilasmäärältään pienen erityisryhmän näkökulmasta (SLL 12/2007, s. 1271-6). Haluamme ohessa laajentaa perspektiiviä koko päivystyslääketieteeseen ja sen sujuvuuteen.

Veli-Pekka Harjola, Sinikka Pohjola-Sintonen

Koksibit arjessa ja tilastojen valossa

Koksibit eivät ole merkittävästi turvallisempia ruoansulatuskanavan vuotojen suhteen kuin perinteiset tulehduskipulääkkeet, toteaa LL Arja Helin-Salmivaara väitöstutkimuksessaan (uutinen julkaistu verkossa 10.4.2007, www.laakarilehti.fi, > lisää uutisia).

Timo Töysä

Koksibien vaikuttavuutta arvioitu arjen olosuhteisiin perustuvassa tutkimuksessa

nKliinisten lääketutkimusten valikoiduissa potilasryhmissä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa saadut tulokset kertovat lääkkeen vaikutuksista ja haitoista suhteessa vertailulääkkeeseen. Yleensä nämä vaikutukset "laimenevat", kun lääkettä käytetään normaalielämässä ja käyttäjinä on myös potilaita, jotka oli suljettu pois kliinisistä lääkekokeista. Tämä näyttää pätevän myös koksibeihin.

Arja Helin-Salmivaara

Potilaiden itsediagnostiikka - askel lääkärin reviirille?

Potilaat diagnosoivat oireitansa ja vaivojansa itse monissa tilanteissa - ja joissakin tapauksissa heitä jopa ohjataan siihen. Ajatellaanpa esimerkiksi vilustumissairauksia: kuumetta ja nuhaisuutta neuvotaan pitämään vaarattomana ylähengitysteiden tulehduksena ja hoitamaan kotona itsediagnoosin mukaisesti levolla ja runsaalla juomisella. Jos potilaat tulevat tällaisten oireiden takia lääkärin vastaanotolle, sitä voidaan pitää turhana käyntinä. Lapsen näppyläinen ihottuma on vesirokkoa, jos naapurissa on samanlaista. Toimistotyöntekijän päänsärky on jännittyneiden hartialihasten aiheuttamaa ja paranee voimistelulla ja tarvittavalla itsehoitolääkkeellä.

Marja Aira

Pääkaupunkiseudun huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia Sosiaalisesti ja alueellisesti syrjäytyneiden ongelma

Pistoshuumeiden käyttäjien HIV-epidemia todettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 1998. Tapausten määrä lisääntyi nopeasti vuoteen 2000 saakka, jolloin se kääntyi laskuun. Lokakuuhun 2003 mennessä oli todettu 247 uutta tapausta.

Pia Kivelä, Anneke Krol, Susan Simola, Mari Vaattovaara, Pekka Tuomola, Henrikki Brummer-Korvenkontio, Matti Ristola

Follikulaarisen lymfooman hoito

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imukudossyöpä. Uusia tautitapauksia todetaan vuosittain Suomessa noin 250.

Sirkku Jyrkkiö, Esa Jantunen, Leena Keskinen, Outi Kuittinen, Sirpa Leppä, Kaija Vasala, Martine Vornanen, Tuula Lehtinen

Tärinäharjoittelu - haitallista, humpuukia vai hyödyllistä?

Työperäinen, pitkäkestoinen tärinäaltistus on tunnetusti haitallista elimistölle, mutta viime vuosina säännöllistä, lyhytkestoista ja matala-amplitudista tärinä- eli vibraatioharjoittelua on alettu tutkia tehokkaana keinona parantaa fyysistä suorituskykyä ja lisätä luuntiheyttä.

Juha Kiiski, Saila Koivusalo, Harri Sievänen

Hormonikierukka vatsaontelossa

Kohdunsisäisen ehkäisimen perforoituminen vatsaonteloon on harvinainen mutta potentiaalisesti vaarallinen komplikaatio.

Pentti K. Heinonen

Korvausjärjestelmän uudistus laski reseptin keskimääräistä hintaa selvästi

Vuonna 2006 Kela korvasi lääkekuluja noin 33 miljoonasta reseptistä, joista puolet oli terveyskeskuslääkäreiden kirjoittamia tai uusimia.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Erja Enoranta, Leena Lahnajärvi