78544 osumaa

Sydänpotilaiden tupakoinnin lopettamiseen kannattaa panostaa

Yhdysvalloissa tutkittiin, auttaako intensiivinen tupakoinnin lopettamisohjelma sydänvalvontayksikköön tulleita potilaita. Tutkimukseen otettiin 209 sydänvalvontayksikköön tullutta 30-75-vuotiasta tupakoivaa (vähintään 5 vuotta, Fagerströmin testitulos > 7 pistettä), suuren riskin omaavaa (akuutti sepelvaltimosyndrooma tai sydämen vajaatoiminta) potilasta, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään. Tavanomaisen hoidon ryhmä (n = 100) sai informaatiota tupakoinnin vaaroista kirjallisine materiaaleineen, intensiivisen terapian ryhmä (n = 109) sai 12 viikon käyttäytymisterapian ja ilmaisen tupakoinnista vieroittavan yksilöidysti arvioidun lääkehoidon (nikotiinikorvaushoito tai bupropioni).

Hannu Puolijoki

Työmahdollisuuksien rajoittaminen ei paranna lääkärin sijaisten taitoja

Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelman mukaan lääketieteen kandidaatti voisi jatkossa toimia lääkärin viransijaisena vasta suoritettuaan viidennen opiskeluvuoden kurssit. Työmahdollisuuksien rajoittamista perustellaan opiskelijoiden kokemattomuudella. Suunnitelluissa rajoituksissa ei eroteta sairaaloita terveyskeskuksista eikä virka-aikaa päivystysajasta. Rajoitusten taustalla on toive siitä, että opiskelijan kyky toimia lääkärinä paranisi karenssivuoden aikana automaattisesti - ja että opiskelijan kyvyt olisivat viidennen vuoden jälkeen riittävät viransijaisuuksia ajatellen.

Esa Jämsen, Valpuri Saarinen

Tehohoidon tavoite - miten siihen päästään?

Tehohoidon tavoite on antaa potilaalle mahdollisuus äkillistä sairautta edeltäneeseen omatoimiseen elämään ja kohtuulliseen elämänlaatuun. Suomalainen tehohoidon laatukonsortio on tehnyt 1990-luvulta kansainvälisestikin korkeatasoista työtä teho-osastojen hoidon yhtenäistämiseksi ja hoidon laadun ja lopputuloksen seuraamiseksi. Tehohoitoa ei pidä arvioida erillisenä toimintana vaan osana hoitoprosessia, eikä kriteerinä pidä olla tehohoidosta elossa selviäminen, vaan selviytyminen ja elämänlaatu 6-12 kuukautta tehohoidon jälkeen. Laatukonsortio onkin vuonna 2007 liittänyt edeltävän ja myöhäisen elämänlaadun selvittämisen eurooppalaisella EQ-5D-mittarilla osaksi rutiiniseurantaa. Käsittääkseni tämä seuranta on toistaiseksi ainut yksittäisen koko potilasryhmän kattava suomalaisissa oloissa.

Ville Pettilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat