Valkosolukasvutekijän käytöllä ei syy-yhteyttä sekundaarisyöpiin

Sirkku Jyrkkiö referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 10/2007, s. 995) hiljattain ilmestynyttä amerikkalaista retrospektiivistä epidemiologista tutkimusta, jossa tarkasteltiin SEER-Medicare-tietokannasta kerättyjä 5 510:n yli 65-vuotiaan rintasyöpäpotilaan tietoja. Tutkijat korostivat mahdollisten sekundaaristen maligniteettien riskiä potilailla, jotka saivat valkosolukasvutekijöitä (G-CSFs) rintasyövän liitännäishoidon tukena. Hershmanin ym. alkuperäinen artikkeli (1) on mielenkiintoinen lisä tieteelliseen keskusteluun, joskin tutkimuksessa on mielestäni merkittäviä heikkouksia eikä Jyrkkiön tulkinta tuloksista ole täysin pitävä.

Matti S. Aapro

Vanhan vainoojan uudet kasvot

Tuberkuloosi on jatkuvasti paheneva ongelma. Taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt erityisesti Afrikassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Suomessa tapausten määrä on vuosikymmenten mittaan vähentynyt, mutta hoidosta on tullut entistä haasteellisempaa, sillä yhä useammin potilaat ovat monisairaita vanhuksia, päihdeongelmaisia ja lääkeresistenttiä tuberkuloosia sairastavia.

Juhani Eskola

HbA_1c-määritysten tuloksissa on tasoeroa

Glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) määritys on keskeinen diabeetikon glukoositasapainon arvioinnin ja seurannan mittari. Sitä käytetään yhä enemmän myös diabeteksen hoidon laadun arvioinnissa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, ovatko kahden kunnan käyttämien laboratorioiden HbA1c:n tulostasot vertailukelpoisia.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Malaria Suomessa vuosina 1941-45 Voivatko hyttysten levittämät taudit lisääntyä Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä?

Malaria on alkueläimiin kuuluvan plasmodin eli horkkaloision aiheuttama infektiotauti, jota esiintyy tropiikissa ja trooppisilla alueilla. Malaria leviää horkkasääsken välityksellä, joista mm. Anopheles maculipennis -ryhmän lajeja elää Suomessa.

Ritva Nissi, Juhani Itämies

Urheilijan astma

Huippu-urheiluun - erityisesti kestävyyslajeihin - liittyy suurentunut astmaan sairastumisen riski.

Pekka Malmberg, Paula Rytilä, Tommi Vasankari, Helena Punkari, Tari Haahtela

Hedelmöityshoitolaki saatu - mikä muuttuu?

Maahamme on saatu hedelmöityshoitolaki, joka astuu voimaan syyskuussa 2007. Se on pääosin nykyisen hoitokäytännön mukainen, mutta asiat myös muuttuvat. Hoitojen antaminen tulee luvanvaraiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) antaa luvat ja valvoo toimintaa. Tämä on varmasti hyvä. Toivotaan, ettei asia aiheuta kohtuutonta byrokratiaa. Hedelmöityshoidot ovat aina herättäneet voimakkaita tunteita, ja hoitoja on haluttu kenties pelkojen torjumiseksi kontrolloida. Tämä siis toteutuu. Lupaa perusteltiin myös sukusolujen lahjoittajien rekisteröinnin tarpeella.

Outi Hovatta

Vanhusten lääkekustannuksiin voi vaikuttaa lääkevalinnoilla

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 16 %, mutta lääkekustannuksista tämä lääkkeitä paljon käyttävä ryhmä maksaa yli 40 % (1). Sairausvakuutuskorvauksesta huolimatta 80-84-vuotiaiden lääkekustannukset tuntuvat muuta väestöä enemmän potilaiden omassa kukkarossa. Tässä ikäryhmässä pienituloisuus on muuta väestöä yleisempää.

Timo Klaukka

Tutkijoiden mukaan torsetrapibin viitoittamalla tutkimustiellä on jatkettava

Lääketutkijat uskovat, että äskettäin lääkekehittelystä poistetun torsetrapibin mekanismilla toimivien uusien aineiden kehittäminen on tärkeää kolesterolilääkerintamalla. Torsetrapibi kohotti HDL-kolesterolia estämällä tiettyä entsyymiä (cholesteryl ester transfer protein, CETP).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Titsanidiiniin varoituksia yhteisvaikutuksista

Yhdysvaltojen FDA on lisännyt varoituksia haitallisista yhteisvaikutuksista lihasspasmien ja spastisuuden hoitoon käytettyyn titsanidiiniin (Zanaflex/Sirdalud, Novartis). Käyttö siprofloksasiinin tai fluvoksamiinin kanssa on vasta-aiheinen, ja yhteiskäyttöä CYP1A2-estäjien (mm. fluorokinolonit, famotidiini ja ehkäisytabletit) kanssa on varottava. Siprofloksasiini ja fluvoksamiini moninkertaistavat titsanidiinin pitoisuudet plasmassa, verenpaine laskee ja lääkkeen väsyttävä vaikutus voimistuu ja pitkittyy.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

FDA hylkää etorikoksibin

FDA:n neuvonantajalautakunta on hylännyt äänin 20-1 etorikoksibin (Arcoxia, MSD) myyntilupahakemuksen. Lääke on hyväksytty käyttöön 63 maassa, myös Suomessa, ja siitä odotettiin rofekoksibin (Vioxx, MSD) korvaajaa Yhdysvaltojen markkinoille. Myyntilupahakemuksen tukena oli laaja kardiovaskulaarisiin haittoihin pureutunut turvallisuustutkimus, josta on uutisoitu tällä palstalla (SLL 2006;61:3475). Siinä diklofenaakki ja etorikoksibi olivat tasaveroisia, mutta etorikoksibin riskit olivat jonkin verran suuremmat kuin naprokseenin tai lumelääkityksen, mutta toisaalta pienemmät kuin perinteisten tulehduskipulääkkeiden. Merkittäviä tehoeroja ei ole saatu esiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä