Lääkäripäivät odottaa kurssiehdotuksia ensi vuodeksi

Lääkäripäivien 2008 ohjelman kokoaminen on alkamassa. Lääkäripäivät toivoo lääkäriyhdistysten lähettävän ehdotuksia ensi vuoden kurssiohjelmiksi.

Tanja Hannus

Suomen Lääkäriliitto kudoslain muuttamisesta: Lain soveltaminen ja lupamenettelyt selkeiksi

Suomen Lääkäriliitto on antanut eduskunnan sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa kudoslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Lääkäriliitto korostaa, että kudoslaissa ja sitä sivuavissa säädöksissä on tärkeää kiinnittää huomiota Maailman lääkäriliiton eli WMA:n kannanottoihin.

Tanja Hannus

Laki yksityisestä terveydenhuollosta muuttui

Laki yksityisestä terveydenhuollosta muuttui 1.1.2006 alkaen. Uutta on mm. ammatinharjoittajalle tullut toimintakertomuksen antamisvelvoite. Aiemmin tämä velvoite on koskenut vain terveydenhuollon palveluja tuottavia laitoksia.

Mikko Kangas, Kati Lehtonen

Lisää jäseniä Lääkäriliiton valiokuntiin

Lääkäriliiton hallitus valitsi kokouksessaan 1. helmikuuta 2007 liiton valiokuntiin lisää jäseniä. Lääkärilehdessä 4/2007 (26.1.2007) ilmoitettujen lisäksi valittiin ulkoasiainvaliokuntaan Antti Tamminen ja yksityissektorivaliokuntaan Elina Pimiä ja Tuuli Savolainen. Hallitus päätti nimetä eHealth-valiokunnan sihteeriksi Jukka Siukosaaren siihen saakka, kunnes uusi järjestöpäällikkö on valittu.

Tanja Hannus

Aivovaltimoaneurysmien suonensisäinen hoito

Puhjennut aivovaltimoaneurysma on tärkein lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon (SAV) aiheuttaja. Primaarivuodon jälkeen tärkein potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä on uusintavuoto. Tämän estämiseksi on aneurysma eristettävä verenkierrosta mahdollisimman nopeasti vuodon jälkeen, koska hoitamattomista aneurysmista jopa puolet vuotaa uudelleen lähikuukausien aikana.

Juha-Matti Isokangas

ASA ei ehkäise veritulppia yhtä tehokkaasti kaikilla potilailla

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito perustuu sairauden riskitekijöiden vähentämiseen. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla verihiutaleiden aktiivisuus on lisääntynyt, ja verihiutaleilla onkin keskeinen rooli veritulpan muodostumiseen johtavan tapahtumaketjun käynnistymisessä.

Aino Lepäntalo

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiot ja niiden diagnostiikka

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilailla infektiot ovat yleisiä ja ne aiheuttavat merkittävää kuolleisuutta. Infektioiden aiheuttajakirjo on laaja, joten hyvät diagnostiset menetelmät ovat välttämättömiä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin bronkoskopian käyttökelpoisuutta keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiodiagnostiikassa, verrattiin sytomegalovirusinfektioiden (CMV) osoittamismenetelmiä näissä potilasryhmissä sekä tutkittiin ihmisen herpesvirusten 6 ja 7 (HHV-6 ja HHV-7) esiintymistä ja merkitystä keuhkonsiirtopotilailla.

Juho Lehto

Aivojen toiminnan kuvantaminen magnetoenkefalografialla ja toiminnallisella magneettikuvauksella

Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa suoraan aivojen hermosolujen sähköistä toimintaa. Sen ajallinen erotuskyky on parempi kuin aivojen aktivaation aiheuttamia paikallisen verenkierron muutoksia kuvaavan toiminnallisen magneettikuvauksen (TMK). Toiminnallisella magneettikuvauksella on toisaalta etuja paikannuksessa MEG:hen nähden ja MEG:llä saadut paikannustulokset ovat monikäsitteisiä. Nämä menetelmät voivat täydentää toisiaan ja yhdessä niillä voidaan saada tarkempi ajallinen ja paikallinen kuva aivojen toiminnasta. Näitä kahta menetelmää käytettiin terveiden koehenkilöiden ja neurokirurgisten potilaiden aivojen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnan kuvantamiseen paikannustuloksen yhteneväisyyden selvittämiseksi. Aivojen tuntojärjestelmän toiminnasta luotiin malli käyttäen TMK:sta saatavaa paikannustietoa MEG:lla mitattujen aivojen magneettisten vasteiden mallinnuksessa. Neurokirurgisten potilaiden kuvantamistuloksia verrattiin leikkauksenaikaiseen sähköiseen liikeaivokuoren paikannukseen.

Antti Korvenoja

Kohti kohdunkaulan syövän täsmähoitoa

Kohdunkaulan syöpäsoluja voidaan herkistää solunsalpaajahoidolle estämällä vain näissä soluissa runsaasti esiintyvän papilloomaviruksen (HPV) E6-proteiinin toimintaa. E6-proteiini saa aikaan solun p53-kasvunrajoiteproteiinin hajoamisen. Normaaleissa soluissa p53 voi laukaista apoptoosin, mikäli solu uhkaa muuntua syöpäsoluksi tai siihen kohdistuu vakavia vaurioita, kuten solunsalpaajahoidossa. Kohdunkaulan syöpäsoluissa toimivaa p53:a on erittäin vähän E6-välitteisen hajottamisen vuoksi.

Riku Koivusalo

Sydämensiirtopotilaan selviytymistä voidaan parantaa geeniterapialla

Sydämensiirto on monesti ainoa hoitomuoto loppuvaiheen sydäntautia sairastavalle, mutta ongelmana on usein huono pitkäaikaisselviytyminen. Pääsyy tähän on sydänsiirteeseen nopeasti kehittyvä valtimokovettumistauti. Se johtuu siirteen verisuonten huonosti säädellystä korjausreaktiosta, johon kuuluu oleellisesti verisuonen endoteelin ja sitä ympäröivien sileälihassolujen epänormaali toiminta. Aktivoituneet endoteelisolut lisäävät sydänsiirteen tulehdusta. Sileälihassolut ja niiden kantamuodot kerääntyvät vaurioituneen sepelvaltimon endoteelinalaiseen kerrokseen ja tukkivat lopulta valtimon.

Antti Nykänen