Oraalimotoristen häiriöiden hoitoja tutkittava enemmän

Haavio ym. toivat katsausartikkelissaan ansiokkaasti esille oraalimotoristen ongelmien, erityisesti vaikea-asteisten nonverbaalisten häiriöiden, kansainvälisiä hoitokäytäntöjä ja arvioivat hoitojen vaikuttavuutta kirjallisuuden valossa (SLL 48/2006, s. 5043-9). Oraalimotoriset ongelmat muodostavat yleisyytensä ja liitännäisongelmiensa laajuuden vuoksi haasteen terveydenhuollossa. Hyvä kirjoitus herätti kuitenkin joitakin kysymyksiä.

Marja-Leena Haapanen

Aineksia yleiskuvaan, pohjaa kehittämistoimille

Olemme iloisia siitä, että dosentti Marja-Leena Haapanen suunsisäisten laitteiden kokeneena soveltajana on halunnut kommentoida oraalimotoriikkaa käsittelevää artikkeliamme (SLL 48/2006) ja kiinnittää osaltaan huomiota tarkastelemaamme ongelmakokonaisuuteen. Olemme täysin samaa mieltä siitä, että käytettävissä olevat tutkimustulokset perustuvat usein liian pieniin tutkimusjoukkoihin. Tämän totesimme myös artikkelissamme. Päätarkoituksena oli esitellä käytettävissä olevia kuntoutusmenetelmiä. Tähänastisia tuloksia käsittelimme varauksellisesti, korostaen pienistä otoksista aiheutuvaa virhepäätelmien riskiä. Toivomme artikkelin tarjoavan aineksia yleiskuvaan oraalimotorisen kuntoutuksen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista - ja samalla pohjaa kehittämistoimille.

Marja-Liisa Haavio, Ilona Autti-Rämö, Heikki Murtomaa, Matti Sillanpää

Ovatko pienet pyörövarjot yleisiä suomalaisten keuhkoissa?

Luin mielenkiinnolla kollegoiden Koskela ja Malinen tarpeeseen tulleen ja ansiokkaan kirjoituksen keuhkojen pienistä pyörövarjoista sattumalöydöksenä (SLL 48/2006, s. 5037-41). Olen kirjoittajien kanssa pitkälti samaa mieltä löydösten tutkimusstrategiasta, mutta paria seikkaa on syytä kommentoida.

Tapio Vehmas

TT-kuvauksen leikepaksuus syynä esiintyvyyslukujen eroihin

Kiitämme dosentti Vehmasta artikkeliamme koskevasta mielenkiinnosta. Hän vaikuttaa olevan kanssamme pääosin samaa mieltä artikkelimme sisällöstä ja johtopäätöksistä.

Heikki Koskela, Auli Malinen

Vanhusten toimintakyky paranee - mitä se merkitsee?

Tutkimukset ovat osoittaneet vanhusten toimintakyvyn paranevan kohortti kohortilta (1) - niin myös tässä lehdessä julkaistava suomalainen tutkimus (s. 29-33). Kognition heikkeneminenkin näyttää siirtyvän vanhempaan ikään (2). Tutkimustieto perustuu eri aikoina tietynikäisille kohorteille tehtyihin väestökyselyihin, joissa ihmisiltä kysytään samoin sanamuodoin heidän kykyään selviytyä itsenäisesti tai heidän päivittäisissä toimissa tarvitsemaansa apua. Tällaisella tutkimuksella on vahvuutensa (suuri tutkimuksellinen voima, samansuuntaiset trendit eri puolilla maailmaa ja eri väestöissä, yleistettävyys), mutta niiden heikkous liittyy itse arvioidun toimintakyvyn käsitteen epäselvyyteen ja mittauksen luotettavuuteen.

Kaisu Pitkälä, Marja Vaarama

Uutta toivoa levinneen munuaissyövän hoitoon

Munuaissyövän diagnostiikka on parantunut, ja syöpä löytyykin yhä useammin sattumalöydöksenä. Siitä huolimatta 25-30 %:lla potilaista tauti on diagnoosihetkellä lähettänyt etäpesäkkeitä. Munuaissyövän tärkein ennustetekijä on kasvaimen levinneisyys: paikallisessa taudissa viiden vuoden elossaoloennuste on 85-95 %, etäpesäkkeisessä taudissa alle 10 %. Koska myös osalle kuratiivisesti leikatuista potilaista kehittyy etäpesäkkeitä, 50-60 % potilaista kuolee tautiinsa viidessä vuodessa (1).

Petri Bono

75-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanvajeiden muutokset 1993-2005

Suomessa etenkin alle 75-vuotiaiden toimintakyky on tutkitusti kohentunut. Yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn kehittymisestä on sen sijaan niukemmin tietoa. Tässä tutkimuksessa kuvataan 75-84-vuotiaiden eritasoisia toiminnanvajeita vuosina 1993-2005.

Tommi Sulander, Pekka Puska, Aulikki Nissinen, Antti Reunanen, Antti Uutela

Milloin niskakipuun tarvitaan neurokirurgin apua?

Kaularangan välilevytyrän tyypillinen oire on niskasta yläraajaan säteilevä kipu, joka pahenee päätä taivuteltaessa. Kivun hoito on pääasiallisesti konservatiivista.

Esa Kotilainen

Lihottavatko hormonit?

Ehkäisypillereitä tai vaihdevuosien hormonihoitoa käyttävät naiset syyttävät usein hormoneita painonnoususta. Tutkimusten mukaan e-pillerit tai vaihdevuosien hormonihoito eivät kuitenkaan lisää painoa.

Pertti Mustajoki

Kipulääkityksessä tapahtuu: ibuprofeeni, parasetamoli ja glukosamiini nousussa, koksibit laskussa

Kipulääkevalinnat ovat viime vuosina vaihdelleet nopeasti. Markkinoilta ovat poistuneet nimesulidi ja kaksi koksibia.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen