Rokotus avuksi painonhallintaan?

Greliini on mahalaukusta erittyvä hormoni, joka viestii aivoille nälästä. Sen eritys mahalaukusta lisääntyy normaalisti juuri ennen syömistä. Sekä ihmisille että jyrsijöille annosteltu greliini lisää syömistä, ilmeisesti lisäämällä nälän tunnetta. Nyt mielenkiintoisessa tutkimuksessa selvitettiin, voisiko greliiniä ja samalla mahdollisesti lihavuutta vastaan rokottaa. Mallina käytettiin Wistar-rottia, joita rokotettiin anti-greliinirokotteella viidesti. Tutkimuksessa testattiin kolme erilaista rokotetta. Rokotteista kaksi nosti greliinivasta-ainetittereitä merkitsevästi. Näillä rotilla rokotus oli yhteydessä selvästi pienempään painonnousuun verrattuna kontrollirottiin. Rokotus ei kuitenkaan vaikuttanut nautitun ruoan määrään. Rokotuksella oli myös edullisia vaikutuksia ruumiin koostumukseen: rasvattoman kudoksen määrä lisääntyi ja rasvakudoksen väheni. Rokotetuilla rotilla oli myös suhteellisesti pienempi aivojen greliinipitoisuus. Tutkijat huomauttavat, että tutkittuja rottia oli vähän ja että jatkotutkimukset ovat tarpeellisia. Tulevaisuus näyttää, voidaanko myös rokotusta käyttää joskus vaikean lihavuuden hoitoon.

Camilla Schalin-Jäntti

Geenit ennakoivat keuhkosyövän taudinkulkua

Radikaalisti leikattujen keuhkosyöpäpotilaiden viisivuotisennuste on vain 40 %. Suurinta osaa keuhkosyövästä ei pystytä leikkaamaan taudin laajan levinneisyyden takia.

Sirkku Jyrkkiö

Manlig omskärelse och HIV

Diskussionen om omskärelse i Läkartidningen (Stockholm) år 2000 var emotionellt laddad (1). Bob Roehr (2) rapporterar i BMJ om ett dramatiskt fall av HIV-infektion hos män som är omskurna. Risken att få HIV-infektion vid vaginalt samlag är hos dessa män omkring halverad jämfört med icke-omskurna män. Minskningen i risken att få HIV-infektion var 48 procent i Uganda och 53 procent i Kenya. I en sydafrikansk undersökning fann man omskärelsen minska risken för överföring av HIV från kvinna till man med minst 60 procent. Samtliga tre undersökningar var randomiserade.

Elias Rubinstein

Mitä uutta virusdiagnostiikassa?

Virologi joutui aikaisemmin usein vastaamaan kysymykseen, tarvitaanko virusdiagnostiikkaa. Tänä päivänä virusdiagnostiikka on jo selvä osa potilaan taudin etiologian selvittämistä. Sen rinnalle ovat lisäksi nousseet uudet haasteet, kuten virusmäärien mittaaminen hoitovasteen seurannassa ja infektion aktiivisuuden osoittimena immuunipuutteisilla potilailla. Uusien uhkaavien infektioiden, kuten SARS-koronavirusinfektion ja lintuinfluenssan ilmaantuminen on myös vaatinut nopeaa uusien menetelmien käyttöönottoa.

Raija Vainionpää, Timo Hyypiä

Lievästi suurentuneet maksaentsyymit diagnostisena ongelmana

Suurentunut seerumin tai plasman ALAT on jokseenkin spesifinen maksasolun vaurion tai toiminnanhäiriön merkki ja soveltuu hyvin ensisijaiseksi maksasairauden seulontatutkimukseksi.

Anna-Liisa Karvonen

Bakteerin aiheuttama, ei-tuberkuloottinen nikamatulehdus aikuisella

Bakteerin aiheuttama nikamatulehdus on harvinainen, mutta yleistymässä oleva vakava tulehdus. Taudinkuva on monimuotoinen, ja siksi hoitoennustetta huonontava viive tulehduksen toteamisessa on tavallista.

Kirsi Valve

Sikiön vaikea sydänvika

Esitämme potilastapauksen, jossa sikiöllä todettiin yksikammioinen sydän: pieni poteromainen oikea kammio ja keuhkovaltimon umpeuma.

Taisto Sarkola, Talvikki Boldt, Juha-Matti Happonen, Riitta Karikoski, Marianne Eronen

Vauvan vaikea sydänvika "Ei tällaista osaa omalle kohdalle odottaa"

"Kun on nuori äiti ja synnyttänyt jo yhden terveen lapsen, ei tällaista tietysti osaa omalle kohdalle odottaa", toteaa Sanna Korpinen. Sannan vauvalla Oskarilla oli syntyessä hypoplastinen aortan kaari ja useita kammioväliseinäaukkoja.

Pirjo Mäenpää

Tupakka, viina ja ranskalaiset - kerran vielä

Terveellisistä elintavoista on sanottu jo ihan kaikki. Runsauden jäsentämisessä on avuksi Irja Parviaisen ja Juha Partasen Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä vuonna 1979 ilmestynyt juttu Valistus ja elämäntapojen muutos. Siinä pohditaan, missä määrin terveysvalistus voi vaikuttaa suoraan ihmisten elämäntapoihin, missä määrin se voi luoda moraalisia normeja ja sosiaalista painetta ja missä määrin taas auttaa lainsäädäntöön perustuvia toimia.

Marja Jylhä

Masennuslääkitys lisää itsemurhayrityksiä, mutta vähentää onnistumisia

Masennuslääkitys lisää itsemurhayritysten määrää, mutta vähentää niiden onnistumista.

Timo Klaukka