Addisonin tautia sairastavien kuolleisuus on lisääntynyt

Asianmukaisessa korvaushoidossa olevien Addison-potilaiden elämän ennustetta on perinteisesti pidetty hyvänä. Tutkijat selvittivät retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaiden kuolleisuutta Ruotsissa. Yhdistämällä sairaala- ja kuolinsyyrekisteritietoja vuosilta 1987-2001 identifioitiin 1 675 potilasta, joista 507 kuoli 6,5 vuoden seurannassa. Miespotilaiden kuolleisuus oli 2,19 kertaa ja naispotilaiden 2,86 kertaa suurempi kuin normaaliväestön. Ylikuolleisuus oli ajallisesti yhteydessä sairaalahoitojaksoon ja selittyi lisääntyneellä kardiovaskulaari-, syöpä- sekä infektiotautikuolleisuudella. Samanaikainen diabetes lisäsi kuolleisuutta ainoastaan vähän. Tarkempia tietoja selvitettiin 105 potilaan alaryhmässä. 52 %:lla potilaista esiintyi muu autoimmuunisairaus (41 %:lla primaari hypotyreoosi ja 11 %:lla tyypin I tai II diabetes). Hypokortisolismiin korvaushoitona oli kortisoniasetaatti (18,8-75 mg päivässä) 102:lla ja hydrokortisoni kolmella potilaalla. 99 potilasta sai myös fludrokortisonikorvaushoitoa (0,025-0,2 mg päivässä).

Camilla Schalin-Jäntti

Ouagadougoussa selvitettiin, onko halvasta hyttysverkosta ratkaisuksi tyräkirurgiaan

Yalgadon yliopistollisessa sairaalassa Ouagadougoussa Burkina Fasossa tehdyssä tutkimuksessa burkina fasolais-saksalainen tutkimusryhmä vertaili yleisesti käytössä olevaa 10 x 15 cm:n kokoista tyräverkkoa hyttysverkon palaseen. Kehitysmaissa tyrät ovat usein huomattavan kookkaita ennen potilaan pääsyä leikkaukseen. Verkollista korjausta tulisi suosia etenkin isoissa tyrissä, mutta köyhissä maissa tyräverkkojen hinta on ongelma.

Tom Scheinin

Lääkehoitoon sitoutumista kannattaa edistää kaikin keinoin

Huono sitoutuminen tarpeelliseen lääkehoitoon on kallista, joskus tappavaa - ja turhauttavan yleistä. Lääkehoitoon sitoutumattomuutta, sen mahdollisia syitä ja seurauksia on nyt selvitetty useammassa amerikkalaistutkimuksessa. Mainoslause "vain otettu lääke auttaa" ei näiden tutkimusten valossa ole tyhjää puhetta.

Katariina Korkeila

Sukupuoli huomioon perä- ja paksusuolisyövän seulontasuosituksissa

Erittäin laajassa puolalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät ennustavat paksusuolisyövän tai yli 10 mm:n adenoomien löytymistä kolonoskopiaseulonnassa. Tutkimukseen rekrytoitiin yli 50 000 iältään 40-66-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut suolistosyöpäepäilyä eikä suolistoalueen maligniteettiin tai muuhun vakavaan suolistosairauteen viittaavia oireita. 40-49-vuotiaita otettiin mukaan seulontatutkimukseen vain, mikäli heillä oli suvussa esiintynyt mitä tahansa syöpää.

Tiina Laatikainen

Laboratoriokokeita tarvitaan harvinaisten sairauksien löytämiseksi

LT Marja-Terttu Saha kirjoittaa ansiokkaasti päivystysvastaanoton arkirutiineista sekä siitä tosiasiasta, että anamneesilla ja kunnon statuksella pääsee todella pitkälle (SLL 43/2006, s. 4473-5). Äitiä kannattaa kuunnella, sillä äiti on yleensä oikeassa. Samoin vakavasti sairas lapsi on paras viiveettä lähettää sairaalahoitoon, eikä odotuttaa laboratoriovastauksia. Tavoitteena tässä on selvästi myös vastaanoton sujuminen sekä kustannusten hillitseminen.

Ulla Pihkala

EVO-tutkimusrahoituksen uusjako uhkaa lopettaa kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että EVO-tutkimusrahoituksen perusteet ja hallinnointi uudistetaan (STM:n selvityksiä 2006:34). EVO-rahoituksen merkitys kliinisen tutkimuksen rahoituksessa on ollut erittäin suuri koko EVO-lainsäädännön olemassaolon ajan.

Jorma Paavonen, Seppo Heinonen

Suomi tarvitsee myös koulutettuja maahanmuuttajia

Oli mukavaa, että Lääkärilehdessä 36/2006 haastateltiin Suomeen ulkomailta kotiutuneita lääkäreitä. Tekstissä pohdiskeltiin mielenkiintoisella tavalla muuttoliikettä, varsinkin kehitysmaista kehittyneisiin maihin, aivovuodon käsitettä käyttäen.

Tanveer Sandhu

Alkoholimaksasairauksista kansantauti - juommeko itsemme hengiltä?

Vastikään julkaistujen vuoden 2005 tilastojen mukaan alkoholi on ohittanut sydän- ja verisuonisairaudet kuolemansyytilastoissa ja on työikäisten miesten yleisin kuolemansyy. Työikäisillä naisilla alkoholisairaudet ovat toiseksi tavallisin kuolemansyy, rintasyövän jälkeen. Suomessa kuolee alkoholisairauksiin joka kuudes työikäinen mies ja joka kymmenes työikäinen nainen. Alkoholin aiheuttama kuolleisuus on nyt kolminkertainen 1970-luvun alun lukuihin nähden. Kuolleisuuden lisääntyminen on ollut huomattavasti nopeampaa kuin alkoholin kulutuksen kasvu.

Martti Färkkilä

Karkaavatko hyperkolesterolemian hoidon aiheet käsistä?

Nykyisin käytettävissä olevin lääkkein voidaan saada hallintaan lähes kaikki hyperkolesterolemiat. Lipidihypoteesin katsottiin tulleen lopullisesti toteen näytetyksi, kun 4S-tutkimus julkaistiin vuonna 1994 (1), ja asteittain on todistettu yhä tiukemmat hoitotavoitteet aiheellisiksi suuren riskin potilailla (1,2,3). Silti tuntuu, ettei minkään muun lääkehoidon hyödyllisyyttä ole tarvinnut perustella niin tarkkaan kuin kolesterolilääkkeiden.

Jorma Viikari

Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla

Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät Suomessa entistä enemmän sairaanhoidon päivystyspisteissä, mutta aiheesta on vähän tutkimustietoa. Yleisesti arvioidaan, että käyntidiagnooseissa näkyy vain osa päihdeongelmista johtuvista päivystyskäynneistä.

Jarmo Kantonen, Kaisa Niittynen, Juho Mattila, Päivi Kuusela-Louhivuori, Eila Manninen-Kauppinen, Sinikka Pohjola-Sintonen