Strukturomvandlingen inom psykiatrin gick snett - nu behövs korrigerande efterbehandling

Lagen om den specialiserade sjukvården bereddes i över 20 år. När den slutligen trädde i kraft år 1991 vara det huvudsakliga syftet att genomföra en strukturomvandling genom att administrativt koppla samman det psykiatriska vårdsystemet, som tidigare baserats på en särskild lag, med den övriga specialiserade sjukvården. Man räknade med att en integrerad administration inom sjukvårdsdistrikten skulle undanröja eftersläpningen gällande resurserna inom den psykiatriska vårdsektorn. I mentalvårdslagen stadgades de centrala innehållsmässiga målen för den strukturella förändringen: öppenvården bör prioriteras och mentalvårdstjänsterna ska bilda en fungerande helhet.

Kari Pylkkänen

Kohti sairaalainfektioiden aktiivisempaa seurantaa

Infektioiden parantunut hallinta on luonut 150 viime vuoden aikana edellytykset nykyaikaiselle sairaalahoidolle ja uusien hoitomenetelmien, kuten tekonivelleikkausten, sydänkirurgian, elinsiirtojen, tehohoidon ja monien sairauksien sytostaattihoidon käyttöönotolle. Infektioiden hallintaan ovat vaikuttaneet eniten mikrobiologian kehittyminen, aseptisen tekniikan omaksuminen, mikrobilääkehoito ja 40 viime vuoden aikana voimakkaasti kehittynyt infektioiden torjuntatyö sairaaloissa.

Pekka Kujala, Soile Hellstén

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset

Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oli valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuneissa sairaaloissa samaa tasoa kuin Euroopan muissa maissa ja Yhdysvalloissa. Staphylococcus aureuksen, enterokokkien ja hiivojen osuus oli kuitenkin pienempi ja niiden mikrobilääkeherkkyys parempi. Suurin osa infektioista oli primaarisia, ja kahdessa kolmasosassa altistavana tekijänä oli keskuslaskimokatetri. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden torjunnasta helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista.

Outi Lyytikäinen, Jukka Lumio, Hannu Sarkkinen, Elina Kolho, Petri Ruutu, Valtakunnallisen Sairaalainfektio-Ohjelman (Siro) Seurantaryhmä

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen

Veriyskä päivystysongelmana

Veriyskä on tavallinen ja useimmiten itsestään rauhoittuva oire. Sen syy tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään. Kliinisen tutkimuksen, kurkunpään peilitutkimuksen, keuhkokuvan ja seurannan lisäksi tarvitaan erikoislääkärin kannanotto, ellei veriyskän todennäköinen syy ole aiempien tutkimuksien perusteella tiedossa tai ellei veriyskä liity akuuttiin alahengitystieinfektioon alle 10 askivuotta tupakoineella. Veriyskä voi olla ainoa parannettavissa olevasta sairaudesta ajoissa kertova oire.

Seppo Saarelainen

Syömättömät ja ylensyövät lapset Lastenpsykiatrinen näkökulma syömishäiriöihin

Erilaisia syömisvaikeuksia esiintyy lapsuusiän kehityksen aikana yleisesti, vaikka varsinaiset syömishäiriöt, anoreksia ja bulimia nervosa, ovat lapsuusiässä harvinaisia. Pikkulapsen psykiatriset syömiskäyttäytymisen häiriöt kytkeytyvät tiiviisti vanhempi-lapsivuorovaikutukseen ja lapsen kokonaiskehitykseen. Varhain puhkeavassa anoreksia nervosassa on erityispiirteitä murrosiän jälkeen puhkeavaan häiriöön verrattuna. Syömisvaikeuksia tai poikkeavaa syömiskäyttäytymistä voi liittyä myös muihin lastenpsykiatrisiin häiriöihin.

Ilona Luoma, Mirjami Mäntymaa, Tuula Tamminen

Diabeetikon hoidon seuranta avoterveydenhuollossa

Lääketieteellisen seurannan ja hoidon ohella vastaanottokäyntien tavoitteena on motivoida ja kannustaa diabeetikkoa sekä tukea diabeetikon pitkäaikaissairauteen liittyvää oppimis- ja sopeutumisprosessia. Seurannan pitäisi olla ymmärrettävää, hallittavaa ja mielekästä myös diabeetikolle itselleen, jotta hän sitoutuu hoidon toteuttamiseen arkielämässään.

Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa

Lyhyesti: Bifidobakteeri suojaa vauvaa patogeenisilta bakteereilta

Ranskalaistutkijat ovat eristäneet imeväisikäisten suolistosta useita bifidobakteerikantoja, joilla on selvä antimikrobinen teho useita suolistopatogeeneja kohtaan. Bifidobakteerit estivät kolibakteerien, salmonellojen, klebsiellojen, stafylokokkien, yersinioiden ja pseudomonaksien kasvua viljelmissä. Ne estivät myös näiden bakteerien kolonisoitumista koe-eläinten suolistoon. Tehoaine on todennäköisesti pieni lipofiilinen molekyyli. Bifidobakteereita on erityisen runsaasti rintaruokittujen vauvojen suolistossa. Vauvojen suolen mikrobeja torjuva este (barrier effect) näyttää olevan ainakin osittain riippuvainen normaaliflooran koostumuksesta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Synnynnäistä hypotyreoosia sairastavan ennuste

Kanadassa seurattiin 83 synnynnäistä, mutta hoidettua, hypotyreoosia sairastavaa lasta syntymästä kuudennelle kouluokalle. Verokkeina toimi 80 luokkatoveria ja 42 sisarusta. Kolmannella koululuokalla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaneilla oli enemmän lieviä oppimisvaikeuksia kuin verrokeilla. Erot pienenivät kuudenteen luokkaan mennessä, joskin joillain osa-alueilla eroja oli tällöinkin yhä osoitettavissa. Pieneen takapakkiin on siis varauduttava hoidettaessa synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa lasta. Suurta henkistä jälkeenjääneisyyttä ei kuitenkaan esiinny, joten vanhemmille voinee alkuvaiheessa kertoa lähinnä lohdullisia faktoja.

Per Ashorn

Lyhyesti: Tuberkuloosin hoito ja ehkäisy Britanniassa

Britit ovat julkaisseet laajan tuberkuloosin hoitoa ja ehkäisyä koskevan ohjeiston, joissa perätään lainsäädännöllisiä mm. pakkohoitoa koskevia uudistuksia sekä terveydenhuoltojärjestelmän panostusta ongelmaan. Oma paikkansa löytyy myös terveydenhuollon työntekijöiden suojaamiselle tartunnalta (etenkin HIV-positiivisten työntekijöiden!), kuten myös muun ympäristön ongelmakentälle kouluissa, vankiloissa ja vanhainkodeissa sekä lentoliikenteessä. Ohjeisto kuvastaa hyvin sitä, mihin ollaan menossa: monilääkeresistentti tubi on melkoinen ongelma ja saattaa ajaa meidätkin pitkiä harppauksia taaksepäin tämän sairauden hoidossa.

Hannu Puolijoki