Terveydenhuoltomme 31. sija WHO:n laatutilastoissa ei imartele

WHO julkaisi juhannuksen seudussa arvionsa jäsenmaidensa terveydenhuoltojärjestelmien toimintakyvystä. Maamme 31. sija tässä listauksessa oli varmasti jonkinmoinen yllätys, paitsi tiedotusvälineille, niin myös ainakin suurelle osalle viranomaistemme juhlapuheiden kirjoittajista. WHO:n The World Health Report 2000 ei anna perustetta omahyväiseen kehuskeluun mallimaasta, jossa on matalalla kansantuotteen kuluosuudella rakennettu pistämätön terveydenhuoltojärjestelmä.

Taito Pekkarinen

Finland på 31:a plats i WHO:s kvalitetsvärdering - inte särskilt smickrande

WHO publicerade vid midsommartid en utvärdering av funktionsdugligheten hos medlemsländernas hälso- och sjukvårdssystem. Att vi hänvisades till plats 31 i denna lista var otvivelaktigt lite överraskande för såväl medierna som för åtminstone merparten av dem som ägnar sig åt att skriva festtal åt landets höga vederbörande. WHO:s The World Health Report 2000 ger oss ingen anledning att framhäva Finland som en förebild där man med en försumbar portion av nationalprodukten har lyckats konstruera ett oslagbart hälso- och sjukvårdssystem.

Taito Pekkarinen

Paraneeko vanhusväestön terveys? Helsinkiläisvanhusten toimintakyky ja avun tarve 1989 ja 1999

Merkitseekö pidentyvä elinajan odote ikääntyvien parempaa terveyttä ja vähäisempää avun tarvetta, vai kasvaako hoidon tarve vanhusväestön määrän lisääntymisen myötä? Kotona asuvien 75-, 80- ja 85-vuotiaiden helsinkiläisvanhusten otoksille vuosina 1989 ja 1999 tehdyissä kyselytutkimuksissa muutokset olivat pieniä, mutta johdonmukaisesti samansuuntaisia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että iäkkäiden vanhusten toimintakyky olisi paranemassa, avun tarve vähenemässä ja elämänasenteet muuttumassa optimistisemmiksi.

Kaisu Pitkälä, Jaakko Valvanne, Sara Kulp, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Onko neuroottisten pelkojen hoito tuloksellista?

Kliinisesti merkittävän sosiaalisten tilanteiden pelon elinaikainen esiintyvyys on noin 3 %, ja määräkohteinen pelko on yhtä yleinen sairaus. Sosiaalisten tilanteiden pelon tehokkaimmat hoitomuodot ovat altistusterapia, kognitiivis-behavioraalinen terapia sekä lääkehoito, ja kustakin hoitomuodosta hyötyy merkittävästi yli puolet potilaista. Nykyinen käypä hoito on psykoterapia yhdistettynä joko paroksetiiniin tai moklobemidiin. Määräkohteisten pelkojen ainoa tehokkaaksi osoitettu hoitomuoto on altistaminen eri muodoissaan. Altistamisessa voidaan käyttää apuna virtuaalitodellisuutta, ja siitä näyttää hyötyvän valtaosa potilaista.

Tero Taiminen

Säärimurtumien nykyhoito

Suurin osa säärimurtumapotilaista on nuoria miehiä. Potilaat ovat yleensä hyväkuntoisia ja haluavat päästä nopeasti viettämään normaalia elämää. Hoitolinja riippuu murtuman vaikeusasteesta. Leikkauksella päästään nopeammin hyvään lopputulokseen kuin perinteisellä kipsauksella. Nykyään leikkaushoito perustuu pitkälti ydinnaulaukseen. Vaikeissa avomurtumissa voidaan käyttää ulkoista kiinnitystä, joka helpottaa pehmytkudosten hoitoa.

Mikko Manninen, Eero Hirvensalo, Erkki Tukiainen, Ole Böstman

Nuoren toistuva alaselkäkipu Lannerangan varhainen välilevyrappeuma voi olla syy

Nuoren pitkittyvään ja varsinkin etenevään selkäkipuun tulee suhtautua vakavasti. Jos etenevä kipu painottuu erityisesti yöaikaan, voi se aiheutua kasvaimesta tai tulehduksesta. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia kivun syitä avohoitolääkärin vastaanotolla. Jos alaselkään paikantuva kipu pahenee lannerangan alimpien välilevyjen kuormituksessa (nostelu, kumartelu, raju liikunta ym), voi välilevyn pullistuma olla kivun aiheuttaja.

Jouko J. Salminen

Lyhyesti: Rintasyöpäkuolleisuus vihdoin laskuun

Yhdysvalloista ja Englannista on kantautunut iloisia uutisia: 20-69-vuotiaiden rintasyöpäkuolemat ovat vähentyneet 1990-luvulla 25 %. Tämä on uutta, sillä rintasyöpäkuolemat lisääntyivät näissäkin maissa ennen 1990-lukua jatkuvasti usean vuosikymmenen ajan. Todennäköisimmät syyt suotuisaan kehitykseen ovat liitännäishoidon lisääntynyt käyttö, varhentunut diagnostiikka ja mahdollisesti parantuneet sädehoitotekniikat. Laaja tamoksifeenin käyttö alkoi Suomessa hiukan myöhemmin kuin näissä maissa, joten jäämme toiveikkaina odottelemaan samanlaisia uutisia Suomen Syöpärekisteristä.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Yskösten indusointi voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista

Rytilä ym. tutkivat yskösten indusointia hengityttämällä hypertonista keittosuolaa 28 potilaalle, joilla ei kuitenkaan ollut astmaa vaan lähinnä tupakointiin liittynyt keuhkoahtaumatauti. Ennen toimenpidettä annettiin 200 myyg salbutamolia inhalaatioaerosolista. Tästä huolimatta, vaikka potilaat eivät kokeneet sivuvaikutuksia, heidän FEV1-tasonsa putosivat merkitsevästi (keskimäärin 8,5 %); kolmella pudotus oli yli 20 %, 11:llä 10-20 %. Ennen toimenpiteitä testattiin potilaiden keuhkoputkien ahtauman hellittämistä: nimenomaan ne, joilla palautuminen oli paras, saivat salbutamolista tehokkainta apua eikä heidän FEV1-arvonsa pienentynyt yhtä paljon kuin muilla. Tulokset varoittavat yskösten indusointiin liittyvistä bronkokonstriktiovaaroista muillakin kuin astmaatikoilla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Steroidia suun kautta vaiko pistoksena?

Kun astmaa sairastava saa äkillisesti lisää oireita, hoitona käytetään usein suun kautta annosteltavaa kortikosteroidikuuria. Erityisesti lapsille ongelmaksi kuitenkin muodostuu valmisteen paha maku. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa vertailtiin suun kautta annetun prednisolonin (n. 2 mg/kg vrk, 5 vrk) ja lihakseen annetun deksametasonin (kerta-annos, n. 1,7 mg/kg) tehoa alle 8-vuotiaiden astmaatikkojen hoidossa. Molemmissa ryhmissä lapset paranivat yhtä hyvin, ja tutkijat päättelevät, että lihakseen annettu deksametasoni käy oireiden lievittäjäksi siinä missä suun kautta otettava prednisolonikin. Ongelmaksi voi muodostua deksametasonin suurempi vaikutus elimistön kortikosteroidituotantoon.

Per Ashorn

Lyhyesti: Tavallista tappavampaa heroiinia

Heroiini on aina kova myrkky, mutta nyt näyttää liikkeellä olevan jotain täysin poikkeuksellista tavaraa. Skotlannissa ja Irlannissa on 22 huumeiden käyttäjää kuollut outoon infektioon. Kuolleet ovat ruiskuttaneet heroiinia lihakseen tai ihon alle. Suoneen ruiskuttajia kuolleiden joukossa ei ole. Infektio kehittyy muutamassa päivässä ja johtaa nopeasti vaikeaan sokkiin ja kuolemaan tehohoidosta huolimatta. Potilaille on tyypillistä erittäin voimakas leukosytoosi. Infektion aiheuttajiksi epäillään klostrideja ja erityisesti niiden tuottamia toksiineja. Norjassa yhden heroinistin tappanut anthrax on sentään suljettu pois. Heroiinin tuotantolaitosten hygienia lienee sitä luokkaa, että lähes mitä vain voidaan odottaa, kun niiden tuotteita työnnetään elimistöön.

Matti Viljanen