76146 osumaa

Yleissairaalapsykiatria ja sen tehtävät

Yleissairaalapsykiatria tarkoittaa kaikkea yleissairaalan yhteydessä harjoitettavaa psykiatrista toimintaa. Välitön potilastyö ja yhteistyö potilaan somaattisesta hoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa muodostavat sen pääasiallisen sisällön. Yleissairaalasta on tullut vähitellen merkittävä psykiatriseen hoitoon hakeutumisen kanava. Yleissairaalapsykiatria on toiminut Suomessa neljännesvuosisadan ja hakenut toimintamalliaan psykiatrian ja somaattisen lääketieteen välimaastossa. Kesäkuussa 1999 yleissairaalapsykiatriasta tuli Suomen Lääkäriliiton erityispätevyys. Kuvaamme artikkelissamme alan kliinistä sisältöä.

Sari Kuisma, Tuula Pesonen, Pirkko Hiltunen, Erkki Äärelä, Pentti Sorri Antero Leppävuori, Johannes Lehtonen

Helsingin terveysjohto vastaa Antti Lähteenmäelle

Terveyskeskuslääkäri Antti Lähteenmäki ruoti kirjoituksessaan (SLL 24-26/2000) kovin sanoin Helsingin terveysjohtoa päätöksenteosta ja uudistusten toteuttamisesta. Kirjoitus on yhden henkilön näkökulma työnantajastaan, yksilön kokemuksena tietenkin totta. Samalla se on osoitus siitä, miten vaikeaa suuressa organisaatiossa muutosten läpivienti on. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, Helsingin terveysjohto on keskustellut ja keskustelee edelleenkin mielellään uudistuksen syistä ja konkreettisista ratkaisuista - muuallakin kuin lehtien palstoilla.

Matti Toivola

Mistä mikin johtuu?

Lääkärilehdessä todetaan (SLL 23/2000 s. 2552): Filosofit eivät useinkaan tunnusta masennuksen ja ahdistuksen johtuvan serotoniiniaineenvaihdunnasta tai muista aivojen tai kehon kemiallisista reaktioista. Ajattelin että ovatko lääkärit kääntäneet Descartesin lausuman seuraavanlaiseksi: Olen pelkkiä kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita, en siis ole olemassa tuntevana, kokevana, tietoisena, ajattelevana ja (huom. viimeisenä) tietävänä olentona.

Kalevi Rinne

Kokeneen kirurgin suorittama kilpirauhasoperaatio ja nervus recurrens -pareesi

Palaavan kurkunpäähermon (nervus recurrens) vaurion aiheuttama äänihuulihalvaus on kilpirauhaskirurgian hyvin tunnettu, joskin suhteellisen harvinainen, komplikaatio. Hyvissä leikkausolosuhteissa tehtyyn kilpirauhasleikkaukseen liittyvä recurrens-pareesi on tyypillinen potilasvahinko, joka suhteellisen satunnaisesti kohtaa osaa leikkauksen läpikäynneistä potilaista ja oikeuttaa yleensä vahingonkorvaukseen potilasvakuutuksesta. Eräissä tilanteissa kilpirauhaskirurgiaan liittyvän recurrens-pareesin riskin katsotaan kuitenkin olevan niin suuri, että komplikaatio ei ole merkittävässä osassa leikkauksia vältettävissä, vaikka leikkauksen suorittaisi kokenutkin kirurgi. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on otettu kantaa siihen, milloin kilpirauhasoperaatioon liittynyt recurrens-pareesin riski on ollut niin merkittävä, että tätä komplikaatiota ei enää pidetä sellaisena vältettävissä olevana vahinkona, joka korvataan potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Juhani Ahonen, Lasse Lehtonen

Papua-Uudessa-Guineassa panostetaan kouluterveydenhuollon ja terveyden edistämiseen

Yeka Meninga, 14-vuotias peruskoululainen Banzin kylässä haaveilee tulevansa kyläpäälliköksi. Hän haluaisi heimonsa johtajaksi, arvostetuksi mieheksi, joka pitäisi taudit ja vitsaukset loitolla ja edistäisi terveellisiä elämäntapoja Papua-Uuden-Guinean tiheimmin asutulla, Highlandsin vuoristoalueella. Yekan koulussa aloitettiin viisi vuotta sitten terveydenedistämisprojekti, jolla pyritään muuttamaan niin nuorten kuin heidän perheidensä ja kyläyhteisöjen asenteita.

Seppo Suomela

Arthur af Forselles (1864-1953) - ensimmäinen korvatautien professori Suomessa

Arthur Edvard af Forselles syntyi vuonna 1864 Lammilla. Hänen isänsä oli everstiluutnantti Jakob Henrik Alexander af Forselles, Evon metsäopiston silloinen johtaja, ja hänen äitinsä oli Emelie Sofie Jaquette Waenerberg. Arthur af Forselles solmi vuonna 1892 avioliiton Emma Adele Kolsterin (1869-1923) kanssa. Avioparilla oli kaksi lasta.

Arno Forsius

Verisuonikirurgiaa selkeästi ja seikkaperäisesti

Tukholman Karoliinisen sairaalan verisuonikirurgit (8 erikoislääkäriä) ovat yhdessä koonneet sairaalansa kokemukset helppolukuiseksi käytännönläheisesti kirjoitetuksi kirjaksi akuutista verisuonikirurgiasta. Kirjan alkuosasta on uhrattu 30 sivua verisuonikirurgisille perusasioille, erityisesti verisuonikirurgiselle tekniikalle. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille kirurgian päivystäjille ja helppo johdanto verisuonikirurgiaan. Mikään yksityiskohta ei ole ollut liian itsestäänselvä kerrottavaksi. Ongelmien ratkaisuihin pyritään suoraviivaisesti ja ohjeet ovatkin paikoin keittokirjamaisia. Kokematon kirurgi pitänee esitystavasta.

Mauri Lepäntalo

Valtuuskunnan vaali lähestyy

Lääkäriliiton ylintä päätösvaltaa käyttää 60-jäseninen valtuuskunta. Valtuuskunta valitsee puheenjohtajan ja koko kymmenjäsenisen hallituksen, päättää liiton jäsenmaksun suuruudesta ja talousarviosta ja ohjaa hallituksen toimintaa hyväksymällä toimintasuunnitelman ja yksittäisissä asioissa myös ponsilauselmilla. Viime kevään kunnallista virkaehtosopimusta koskevassa jäsenäänestyksessä oli selvää, että merkittävä osa jäsenkuntaa haluaa radikaalimpaa ja ärhäkämpää edunvalvontaa, enemmistö hyväksyi sopimuksen, mutta muutama tuhat kollegaa ei ottanut mitään kantaa koko sopimukseen. Liiton jäsenkunta on moninainen ja edustamme kuntasektorin lisäksi myös valtion kollegoita, yliopistoväkeä, yksityislääkäreitä ja opiskelijoita. Virkaehtosopimusasiantuntijoiden lisäksi valtuuskuntaan ja liiton toimintaan tarvitaan luottamusmiehiksi etiikkaa, terveyspolitiikkaa ja koulutusasioita tuntevia kollegoita. Valtuuskunta valitaan kolmeksi vuodeksi ja äänioikeus on kaikilla 30.6.2000 jäsenluetteloon merkityillä. Vaaliluettelo on tarkistettavissa 7.-14.8. liiton toimistossa ja tietysti asian voi varmistaa myös soittamalla ja mahdolliset huomautukset on esitettävä viimeistään 21.8. klo 15.30 mennessä.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030