Aamulehden mielipidekysely: Yli puolet kansasta maksaisi lääkäreille 9-15 prosentin korotuksen

Sanomalehti Aamulehden teettämän mielipidekyselyn mukaan 56 prosenttia kansalaisista maksaisi lääkäreille 9-15 prosentin palkankorotuksen. Yhdeksän prosentin mielestä 20 prosenttia olisi sopiva korotustaso, yhden prosentin mielestä 16-19 prosenttia ja yhden prosentin mielestä yli 20 prosenttia. Näin ollen 67 prosenttia suomalaisista maksaisi lääkäreille yli yhdeksän prosentin palkankorotuksen eli ylittäisi valtakunnansovittelijan tekemän ja toukokuussa hylätyn 8,3 prosentin tasoisen sovintoesityksen.

Mika Vehkasaari

Amnesty Internationalin lääketieteellinen koordinaattori: Vankiloiden terveydenhuollossa edelleen suuria puutteita ympäri maailmaa

Englantilainen James Welsh kävi Suomessa luennoimassa kansainvälisen Global Health -kurssin osallistujille. Welsh tuntee vankien terveydentilan ja kidutuksen merkit. Hän saa raportteja eri puolilta maailmaa toimivilta lääkäreiltä, jotka ovat joutuneet todistamaan ja hoitamaan kidutuksen uhrien fyysisiä ja henkisiä vaurioita.

Akavalaiset nuoret naiset määräaikaisissa töissä

Määräaikaisista työsuhteista on tullut varsinkin nuorten, koulutettujen naisten tyypillinen työsuhde. Akavan tuoreen jäsentutkimuksen mukaan joka toisella alle 30-vuotiaalla kokopäivätyötä tekevällä naisella oli määräaikainen työsopimus, samanikäisistä miehistä vain 18 %:lla.

HUS parantamaan potilasturvallisuutta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin on laadittava Etelä-Suomen lääninhallitukselle suunnitelma potilasturvallisuuden ja henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseksi. Suunnitelma on toimitettava lääninhallitukselle vuoden loppuun mennessä.

Diabeetikkoja varusmiespalvelukseen

Puolustusvoimissa tutkitaan diabeetikkojen varusmiespalvelusta. Armeijaan otetaan vajaat sata diabetesta sairastavaa nuorta miestä. Kyseessä on kolmivuotinen tutkimusprojekti, jolla pyritään selvittämään varusmiespalvelukseen vapaaehtoisesti hakeutuvien insuliinihoitoisten diabeetikkojen suoriutumista tavanomaisesta varusmiespalveluksesta.

STM:n työryhmä: Pääsäännöksi vapaaehtoinen huumetestiin osallistuminen

Huumetestien pitää pääsääntöisesti olla vapaaehtoisia, katsoo sosiaali- ja terveysministeriön asettama huumetestityöryhmä väliraportissaan.

Suvi Sariola

BTA stat -testi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa

Virtsarakkosyövän diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Vuosi sitten esiteltiin tässä lehdessä tähän käyttöön tarkoitettuja uudempia menetelmiä. Suomalainen virtsarakkosyöpä-työryhmä aloitti vuonna 1997 prospektiivisen monikeskustutkimuksen juuri markkinoille tulleen BTA stat -testin käytöstä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esitellään tuon tutkimuksen tuloksia ja pohditaan testin käyttöä kliinisessä työssä.

Mika Raitanen

Sinilevätoksiinit terveysriskinä - in aqua sanitas?

Sinilevien massaesiintymät ovat miltei jokakesäinen vitsaus rehevöityneissä vesissä. Useat yleiset sinilevälajit tuottavat voimakkaita maksa- ja hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia mm. turvallisen juomaveden ja veden virkistyskäytön suhteen. Lapselle voi kulauksessa puuromaista levämassaa olla jopa kuolettava annos levämyrkkyjä. Sinilevien myrkylliset yhdisteet voivat joutua elimistöön myös hengitysteiden kautta: kiukaalle heitetystä löylyvedestä voi saada oireita, samoin vauhdikkaissa vesiurheilulajeissa aerosolina hengitetystä leväpitoisesta vedestä.

Jussi Meriluoto, Kirsti Lahti

Sinileväpitoinen saunavesi voi aiheuttaa oireita ihmiselle

Noin puolet Suomen järvien sinileväkukinnoista tuottaa toksiineja, joita ei voi havaita ulkonäön, hajun tai maun perusteella. Myrkylliselle sinilevälle altistuminen voi aiheuttaa ihottumaa sekä erilaisia silmien, hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan oireita. Sinileväpitoista järvivettä ei pitäisi käyttää saunassa löyly- eikä pesuvetenä, sillä sekä hengityksen että ihon kautta altistumisen havaittiin aiheuttavan voimakkaampia ja vakavampia oireita kuin muulla tavalla altistumalla. Tiedot perustuvat Myrkytystietokeskukseen tulleista puhelintiedusteluista koottuun aineistoon.

Jaana Salmela, Kirsti Lahti, Kalle Hoppu

Aivoiskemia ja hermovälittäjäaineet

Hermovälittäjäaineiden, erityisesti glutamaatin ja typpioksidin, osuus aivoiskemiassa on viime vuosina melko hyvin selkiytynyt. Iskemiassa vapautuu hermo- ja gliasoluista paljon glutamaattia, joka on kiihottava välittäjäaine. Sen eksitotoksisuus saa aikaan etenevän hermosolutuhon. Glutamaattireseptorien aktivoituminen lisää myös typpioksidin muodostumista. Tämä lisää aluksi hermosolujen elinkykyisyyttä, mutta myöhemmin tuhoaa niitä. Glutamaatin toimintaan ja typpioksidin syntyyn vaikuttamalla on voitu olennaisesti parantaa koe-eläinten selviytymistä aivoiskemiassa. Lähivuosina näihin tutkimuksiin perustuvia lääkkeitä lienee odotettavissa potilaskäyttöön.

Simo S. Oja, Pirjo Saransaari