76146 osumaa

Voiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa?

Skitsofreniaan sairastuu noin joka sadas ihminen. Sairaus aiheuttaa paljon kärsimystä sekä potilaille että omaisille. Sen aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen häiritsee merkittävästi aikuistumista, itsenäistymistä sekä parisuhteen ja perheen muodostusta. Opiskelu ja työelämä edellyttävät hyvää kognitiivista suorituskykyä ja kattavia sosiaalisia valmiuksia, joten etenkin nuorena sairastuneet syrjäytyvät herkästi. Suomessa on aikuisikäisistä skitsofreniapotilaista yli 80 % työelämän ulkopuolella. Paras tapa vähentää skitsofrenian seuraamuksia olisi sairauden ehkäiseminen. Se ei ainakaan toistaiseksi ole juuri mahdollista, joskin lupaavia hoitokokeiluja on meneillään. Psykoosin varhaisella toteamisella ja hoidolla, jopa lykkäämisellä, voidaan kuitenkin parantaa ennustetta.

Matti Isohanni Markus Heinimaa

Kan insjuknande i schizofreni prognostiseras?

Ungefär en människa på hundra insjuknar i schizofreni. Sjukdomen orsakar stort lidande för både patienten och de anhöriga. Den nedsatta funktionsförmåga som är en konsekvens av sjukdomen hindrar i betydande grad patientens möjligheter att utvecklas till en vuxen och självständig individ, etablera ett parförhållande och bilda familj. I studier och arbetslivet krävs god kognitiv förmåga och övergripande social beredskap och i synnerhet personer som insjuknar i ungdomsåren riskerar alltså utslagning. I Finland står över 80 procent av de vuxna schizofrenipatienterna utanför arbetslivet. Om sjukdomsutbrott kunde förebyggas skulle detta bäst reducera följderna av schizofreni. Tillsvidare är detta inte egentligen möjligt, men lovande behandlingsförsök är på gång. Om en psykos konstateras och behandlas i ett tidigt skede, kanske även skjuts upp, kan prognosen emellertid förbättras. En individ löper ökad risk att insjukna om psykoser förekommit hos nära släktingar, om komplikationer tillstött under moderns graviditet och förlossningen och uppväxtmiljön varit ogynnsam. Andra prognostiska faktorer för schizofreni kan vara avvikelser vad gäller motorik, verbal förmåga, kognitiva, psykosociala och emotionella färdigheter i den premorbida fasen. En del av dem som senare insjuknar har uppvisat ett avvikande beteende (blyghet, hämning, beteende- och uppmärksamhetsstörningar) eller har haft dålig framgång i skolan, studier, arbetslivet eller i varierande psykologiska test. Dessa markörer är dock mycket ospecifika och kan knappast tillmätas något prognosvärde. Merparten av de insjuknade har inte avvikit från sina jämnåriga.

Matti Isohanni Markus Heinimaa

Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua?

Kansaneläkelaitoksen tekemässä seurantatutkimuksessa todettiin, että keskimäärin puoli vuotta (2-12 kk) sairausvakuutuksen päivärahaa saaneista masennuspotilaista vain puolet palasi töihin vuoden kuluessa. Työkykyisistä suurin osa kärsi edelleen lievästä masennuksesta. Työhön paluuta ennakoivat nuori ikä, hyvä sosioekonominen asema, sairausloman lyhyt kesto ja masennuksen vähäinen vaikeusaste. Eläkeratkaisu ei paranna potilaiden masennusta. Eläkkeelle siirtyneet olivat edelleen usein vaikeasti depressiivisiä, ja heidän auttamisensa edellyttää erityisiä masennuksen hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka, Sirkku Rissanen

Lääkkeet ja akuutit neurologiset oireet

Lääkkeet voivat aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia ja joskus myös hyvin akuutteja oirekuvia, jopa terapeuttisina pitoisuuksina. Neurologisista oirekuvista lääkeaineen aiheuttamia ovat tavallisimmin akuutit dystoniat sekä muut ekstrapyramidaalioireet. Myös huimauksen ja päänsäryn sekä epileptisten kohtausten taustalta saattaa löytyä lääkeaine provosoivana tekijänä. Näin ollen lääkeanamneesista ei pidä tinkiä kiireessäkään.

Kirsi Malmberg-Céder, Seppo Kaakkola

Podofyllotoksiinivalmiste CPH 82 - nopeatehoinen mitoosinestäjä nivelreuman hoidossa

Podofyllotoksiinivalmisteet ovat olleet jo pitkään tuttuja suomalaisille reumatologeille. Nykyisin käytetyn CPH 82 -valmisteen käyttö on 1990-luvulla hiljalleen lisääntynyt, vaikka nivelreuman lääkehoitoon on tullut uusiakin mahdollisuuksia. On ilmeistä, että CPH 82 katsotaan käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi nivelreuman peruslääkehoidossa. Koska potilaiden seuranta on yleensä perusterveydenhuollon tehtävänä, on yleislääkärinkin pääpiirteissään tunnettava CPH 82:n ominaisuudet.

Kari Laiho, Jukka Martio

Päihdeongelman henkilökohtaiset merkitykset - sokraattinen dialogi tapausesimerkin valossa

Päihdeongelmaisen potilaan kohtaaminen kognitiivisessa terapiassa lähtee siitä, että addiktiivinen käyttäyminen on opittu tapa, jota voidaan analysoida ja muuttaa kuten käyttäytymistä muutenkin. Kognitiivisen terapian teknisiä keinoja on useita; yksi niistä on sokraattinen dialogi, joka voi olla käyttökelpoinen haastatteluväline myös lääkärintyössä.

Nils Holmberg

Vuosituhannen tilinpäätös

Arvostetun lääketieteen lehden toimituksen näköalapaikalta on luotu katse päättyneeseen vuosituhanteen ja valittu kliiniseen lääketieteeseen eniten vaikuttaneet tapahtumat. Listassa on 11 otsikkoa, jotka kaikki kuvaavat pikemminkin kehitysketjuja kuin yksittäisiä keksintöjä. Vanhimpia noteerattuja tapahtumia ovat arabialaisten numeroiden ja matematiikan käyttöönotto 1202, Vesaliuksen anatomia 1543 ja van Leeuwenhoekin mikroskooppi 1600-luvulta. Valtaosa edistyksestä osuu kuitenkin 1900-luvulle.

Heikki Arvilommi

Sokeria ja tutti pikkuvauvan kivun lievitykseen

Vastasyntyneiltä otetaan usein verinäytteitä. Näissä tilanteissa, samoin kuin muiden toimenpiteiden yhteydessä, kivun lievitys olisi toivottavaa, sillä kivuliaisuus saattaa johtaa lapsen hapetuksen tai verenkierron poikkeavuuteen tai kallonsisäisen paineen nousuun. Tehostetussa hoidossa olevien vastasyntyneiden kipua hoidetaan usein suoneen annettavilla kipulääkkäillä. Mutta miten lievittää sellaisten vähemmän sairaiden lasten kipua, joilla ei ennestään ole avointa suoniyhteyttä?

Per Ashorn

Gonadotropiinitaso ennustaa kohdunulkoisen raskauden metotreksaattihoidon onnistumista

Kaikkia kohdun ulkopuolisia raskauksia ei tarvitse hoitaa operatiivisesti. 50 mg/m2 intramuskulaarinen annos metotreksaattia on vaihtoehto tilanteissa, joissa voimakas verenvuoto ei vaadi välitöntä operaatiota. Metotreksaattihoito onnistui 320 (91 %) tapauksessa 350 potilasta käsittävässä tutkimuksessa. Mikäli hoitoa edeltävä potilaan seerumin hCG-taso oli alle 10 000 mIU/ml, hoito onnistui 94 %:ssa. Viidellätoista potilaalla hCG-arvo ylitti 15 000 mIU/ml, ja heistä seitsemälle tarvittiin kirurginen hoito. Ektooppisen raskausalueen koko, sikiön sydämen toiminnan tai intraperitoneaalisten nestekertymien näkyminen kaikututkimuksessa tai progesteronitaso eivät ennustaneet metotreksaattihoidon onnistumista. Tällä tavoin hoidetut potilaat tarvitsivat tehostettua tarkkailua, mutta hoito sinänsä on helppo eikä rasita potilasta.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030