Lyhyesti: Patenttisuojasta vapautettavat lääkkeet

Poikkeusoloissa näkyvästi työskentelevä ranskalainen lääkäri- ja terveysjärjestö Medecins Sans Frontieres (Lääkärit ilman rajoja) on esittänyt listan patenttisuojan piirissä vielä olevista tärkeistä lääkkeistä, jotka tulisi erityistoimin vapauttaa Maailman Kauppajärjestön (WTO) jäsenmaita sitovista sopimuksista. Siten näiden lääkkeiden geneerinen valmistus tulisi mahdolliseksi kehitysmaissa ja lääkkeiden varsin korkeat hinnat halpenisivat. Listalla ovat seuraavat kymmenen lääkettä, jotka kaikki ovat käytössä myös Suomessa: atsitromysiini trakoomaan, keftriaksoni meningiittiin, siprofloksasiini Shigella-dysenteriaan, ofloksasiini hoitoresistenttiin tuberkuloosiin, flukonatsoli opportunistisiin infektioihin sekä HIV-infektion hoitoon käytettävät didanosiini, indinaviiri, lamivudiini, nevirapiini ja tsidovudiini.

Losecia saa Ruotsissa pian myös ilman reseptiä

Omepratsolia sisältävä Losec Mups vapautuu ensi huhtikuun alussa itsehoitolääkkeeksi Ruotsissa. Kyseessä ovat 10 ja 20 mg:n vahvuudet ja niistä enintään 14 tabletin pakkaukset. Itsehoidossa käyttöaiheena tulee olemaan tilapäisten närästys- ja ylävatsaoireiden lyhytaikainen, enintään kaksi viikkoa kestävä hoito. Vastaavaa päätöstä ei toistaiseksi ole tehty missään muussa maassa. Käytön lyhytaikaisuudella pyritään varmistumaan siitä, ettei lievenevien oireiden taakse kätkeydy maligniteetteja. Aluksi myyntiin tulee 10 mg:n vahvuus 7 ja 14 tabletin pakkauksina.

Lyhyesti: Nujerretaanko nyt polio lopullisesti?

Pasteur Merieux Connaughts Ranskasta on lahjoittanut WHO:lle 50 miljoonaa annosta poliorokotetta käytettäväksi vuosina 2000-2002 polion viimeisissä ongelmamaissa Angolassa, Liberiassa, Sierra Leonessa, Somaliassa ja Sudanissa. Lahjoitus takaa riittävän rokotemäärän kunhan itse rokotus saadaan järjestettyä. Tässä auttaa järjestyksessä jo toinen rahalahjoitus WHO:lle tennistähti Martina Hingisiltä, joka toimii poliokampanjan lähettiläänä.

Lyhyesti: Vahvistavatko statiinit luustoa?

Statiinit saattavat alustavien tutkimustulosten mukaan lisätä luuston vahvuutta, raportoi tutkijaryhmä Texasin yliopistosta. Hiirillä tehdyissä kokeissa lovastatiini ja simvastatiini lisäsivät uuden luun muodostumista 50 %, kun näitä aineita annettiin viiden päivän ajan. Rottakokeessa puolestaan trabekulaarisen luun volyymi kasvoi useita kymmeniä prosentteja statiinien antamisen jälkeen. Havaintoon on etsitty tukea ihmisiin kohdistuneesta retrospektiivisesta tutkimuksesta, jossa noin 600 ikääntynyttä naista oli saanut statiineja, ja joilla havaittiin verrokkiryhmään nähden suurempi lonkkaluun mineraalitiheys ja vähäisempi lonkkamurtumien määrä. Aineiston pieni koko ei kuitenkaan anna mahdollisuutta varsinaisiin päätelmiin. Tutkijaryhmä pitää tärkeänä, että kehitettäisiin ensisijaisesti luustoon keräytyviä statiineja nykyisten maksahakuisten ohella.

Lyhyesti: Depressiolääkkeet ja vanhuksien luunmurtumat

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että unilääkkeiden, bentsodiatsepiinien, trisyklisten depressiolääkkeiden ja psykoosilääkkeiden käyttöön vanhuksilla liittyy lisääntynyt kaatumisen ja luunmurtumien riski. Vanhustentaloissa tehdyt tuhansia ikääntyneitä koskeneet tutkimukset Espanjassa osoittavat, että kaatuiluun liittyvien murtumien riskissä ei ole olennaisia eroja uudempien serotoniinin takaisinottoa estävien ja trisyklisten depressiolääkkeiden välillä. Riski on molemmilla lääkeryhmillä noin kaksi kertaa suurempi kuin verrokeilla. Tutkijat esittävät, että kun vanhus tarvitsee depressiolääkkeitä, tulisi muut kaatuiluun vaikuttavat riskit eliminoida. Tässä auttaa kävelykeppi, liukastumisen estolaitteet, säännölliset näön tarkastukset, säännöllinen liikunta ja tasapainon harjoittelu sekä saattajan avustus.

Antioksidanttientsyymien ilmentyminen ja merkitys mesotelioomassa

Mesoteliooma on yksi kaikkein vaikeimmin hoidettavista syöpäsairauksista, koska mikään nykyhoidoista ei juurikaan vaikuta potilaan ennusteeseen. Mesotelioomasolut ovat erittäin resistenttejä sekä sytostaateille että sädehoidolle, mutta syitä tähän resistenssiin ei solutasolla tunneta. Oksidanttivaurion on epäilty olevan keskeinen mesoteliooman ja muiden asbestitautien synnyssä eläinkokeiden ja solututkimusten perusteella, mutta ihmisen asbestitaudeissa näitä mekanismeja ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Katriina Kahlos

Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit ja tekijät pienisoluisessa ja suurisoluisessa keuhkosyövässä

Kaikkein huonoennusteisimmat, voimakkaasti tupakointiin yhteydessä olevat keuhkosyöpätyypit, pienisoluinen ja suurisoluinen keuhkosyöpä johtavat potilaan menehtymiseen aktiivisella hoidollakin keskimäärin alle kahdessa vuodessa. Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema ja sen säätelyyn liittyvät tekijät, kasvunrajoitegeenit, angiogeneesi ja kasvaimen sisäiset puolustusmekanismit ovat tärkeimpiä syöpäkasvaimen syntyyn ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Apoptoosissa solu kuolee geneettisesti tarkoin säädellyn, aktiivisen prosessin kautta vaurioittamatta ympäröiviä soluja. Apoptoosin avulla elimistö ylläpitää solujen homeostaasia ja puolustautuu sille vaarallisia soluja kuten syöpäsoluja vastaan.

Anna-Kaisa Eerola

Paikallisen ihomelanooman ennustetekijät

Pahanlaatuiseen ihomelanoomaan eli ihon tummasolusyöpään sairastuu Suomessa vuosittain lähes 500 potilasta. Noin kolmasosa diagnoosihetkellä paikallisista kasvaimista on lähettänyt etäpesäkkeitä, jolloin potilaiden ennuste on huono. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uusia paikallisen ihomelanooman ennustetta tarkentavia tekijöitä, joista olisi hyötyä hoitopäätöksissä.

Jari Karjalainen

Insuliiniresistenssi familiaalisessa kombinoituneessa hyperlipidemiassa

Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH) on tavallisin periytyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Noin yhdellä prosentilla suomalaisista on FKH-tauti. Tyypillisesti noin puolella sukulaisista on poikkeavat veren kolesteroli- ja/tai triglyseridiarvot ja siksi FKH:n ajateltiin alun perin olevan monogeeninen tauti. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vaihtelevien geenivirheiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta syntyvä tila.

Jussi Pihlajamäki

Kasvuhormonin eritys ja unen säätely

Kasvuhormonin suurimmat erityspulssit aivolisäkkeestä ajoittuvat sekä ihmisellä että myös monilla muilla nisäkäslajeilla, kuten rotalla, syviin hidasaaltounijaksoihin, jotka painottuvat unijakson alkuun. Valvominen normaalin unijakson alkupuolella estää kasvuhormonin eritystä ja unijakson siirtäminen eri aikaan vuorokaudesta siirtää vastaavasti kasvuhormonin erityspulsseja. Kasvuhormonin hypotalaamisella vapauttajahormonilla GHRH:lla on injisoituna todettu olevan erityisesti hidasaaltounta lisäävä vaikutus sekä ihmiseen ja koe-eläimiin. Kasvuhormonin eritystä estävän somatostatiinin injisoiminen taas lisää REM-unen määrää ainakin rotalla.

Jussi Toppila