Tekopirteät tupakoinninvastaiset kampanjat eivät pure nuoriin

Tähän tulokseen päädyttiin Syöpäjärjestöjen teettämässä asennetutkimuksessa, jonka tuloksia käytettiin hyväksi järjestön huomiota herättäneessä tupakoinninvastaisessa www.serialkiller.fi -kampanjassa. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten asenteita tupakointiin ja siihen liittyviin kampanjoihin haastatteluin ja ryhmäkeskusteluin.

Papilloomavirusrokote myötätuulessa

Kroonisten tautien syitä selvitettäessä prospektiivisten tutkimusten epäkiitolliseksi tehtäväksi on jäänyt joko romuttaa tai vahvistaa vallitsevia käsityksiä syy-seuraussuhteista. Edellisessä tapauksessa tehdään vaarattomaksi pienempiä tai suurempia lääketieteen osatotuuksia. Esimerkiksi tästä sopii Helsingin vuoden 1968 kansainvälisen virologikongressin jälkeen noin 15 vuotta elänyt ajatus Herpes simplex -virus tyyppi 2:n (HSV-2) ja kohdunkaulan syövän välisestä yhteydestä, jonka negatiivinen prospektiivinen tutkimusraportti lopullisesti romutti vuonna 1984.

Matti Lehtinen Jorma Paavonen

Vaccin mot papillomvirus i medvind

När bakomliggande orsaker till kroniska sjukdomar skall klarläggas har prospektiva studier tilldelats den otacksamma uppgiften att antingen utdöma eller bekräfta rådande uppfattningar om kausala samband. I det förstnämnda fallet skrotas mer eller mindre betydande medicinska halvsanningar. Ett exempel på detta kan vara den uppfattning som fortsatt att råda i cirka 15 år efter den internationella virologikongressen i Helsingfors år 1968 om ett samband mellan Herpes simplex virus typ 2 (HSV-2) och cervixcancer, som slutligen kullkastades år 1984 till följd av en negativ prospektiv forskningsrapport.

Matti Lehtinen Jorma Paavonen

Äkillisen välikorvatulehduksen hoito uudella vuosituhannella - harkintaa mikrobilääkkeiden käytössä

Äkillinen välikorvatulehdus on pienten lasten yleisin infektiotauti, sillä 70-80 % lapsista sairastaa sen vähintään kerran ennen kahden vuoden ikää. Lisäksi 10-20 % lapsista sairastuu uusiviin ja pitkittyviin korvatulehduksiin. Välikorvatulehduksen hoitoon määrätään Suomessa vuosittain arviolta 800 000 mikrobilääkekuuria, joista yli 90 % avohoidossa. Valtaosa äkillisistä välikorvatulehduksista diagnosoidaan ja hoidetaan kiireisillä päivystysvastaanotoilla ja tällöin hoidosta vastaavat yleensä nuoret kollegat.

Heikki Puhakka

Välikorvatulehduksen mikrobilääkehoito terveyskeskuksessa nyt ja neljä vuotta sitten

Lasten välikorvatulehduksen hoitoon määrätään yhä liian laajakirjoisia mikrobilääkkeitä. Hankaliin ja uusiviin infektioihin tarkoitettua atsitromysiiniä määrätään yleisesti myös primaarihoitona. Vain osa potilaista saa suositusten mukaista lääkehoitoa, amoksisilliiniä ja V-penisilliiniä. Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystyksessä seurattiin, millaisia mikrobilääkkeitä lääkärit määräsivät lasten akuutin välikorvatulehduksen hoitoon vuosina 1995 ja 1999. Lääkäreitä pyydettiin perustelemaan suosituksesta poikkeava lääkevalinta. Interventioon osallistuneet lääkärit muuttivat mikrobilääkkeiden määräämiskäytäntöään selvästi suositusten mukaiseen suuntaan.

Pirjo Hauvonen, Harri Saxén, Martti Vaara

Merenkulkualan ASLAK-kurssien vaikuttavuus laboratorio- ja suorituskykymittareilla arvioituna

Merenkulkualalla työskenteleville miehille järjestettyjen ASLAK-kurssien vaikuttavuutta arvioitiin käyttäen ns. kovia mittareita. Kurssit jakautuivat kolmeen jaksoon vuoden aikana. Seurannassa todettiin merkitsevät myönteiset muutokset veren rasva-arvoissa, painossa ja kliinisen rasituskokeen muuttujissa, mutta ei seerumin GT-arvossa. Suurimmat absoluuttiset muutokset tapahtuivat miehillä, joilla lähtötilanteessa mitattiin viitearvoista poikkeava tulos. Objektiivisilla ja toistettavuudeltaan hyvillä lääketieteellisillä mittareilla on paikkansa osana kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia erityisesti, kun arvio perustuu ennen-jälkeen-asetelmaan ilman vertailuryhmää.

Katariina Hinkka, Ismo Takala, Heikki Saarni

Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus Osa II: Autonominen neuropatia

Diabetekseen liittyvät autonomisen hermoston lieväasteiset toimintahäiriöt tai poikkeavuudet ovat varsin tavallisia, mutta kliinisesti merkittävä oireinen neuropatia on harvinainen. Diabeettisen autonomisen neuropatian oireina voivat olla mm. ortostaattinen huimaus, hikoiluhäiriöt, suolen toiminnan häiriöt tai impotenssi. Diagnoosin varmistuminen edellyttää tarkkaa kliinistä tutkimusta ja ennen kaikkea muiden kyseisiä oireita aiheuttavien tekijöiden poissulkemista. Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan usein keskussairaalatasolla tehtäviä erityistutkimuksia. Artikkelissa kuvataan verenkiertoelimistön autonomista neuropatiaa, ruoansulatuskanavan motiliteettihäiriöitä, virtsa- ja sukupuolielinten ongelmia, oireetonta hypoglykemiaa ja hikoiluhäiriöitä, niiden kliinisiä löydöksiä, tutkimusmenetelmiä ja hoitoperiaatteita.

Leo Niskanen, Maija Haanpää, Juhani Partanen, Pekka Pikkarainen, Tapani Rönnemaa, Kimmo Taari, Timo Tulokas, Markku Vähätalo

COMT-eston asema Parkinsonin taudin lääkehoidossa

Levodopa yhdistettynä dopadekarboksylaation estäjään on Parkinsonin taudin tehokkain peruslääkehoito. Tähän lääkitykseen liittyviä ongelmia ovat ennen kaikkea levodopan tehon heikkeneminen pitkäaikaishoidossa ja levodopa-annoksen vaikutusajan lyheneminen. Liittämällä levodopahoitoon katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) entsyymin estäjä voidaan levodopan hyötyosuutta parantaa ja vaikutusaikaa pidentää, koska plasman levodopapitoisuudet pysyvät pidempään terapeuttisen tason yläpuolella. Näin potilaiden hoitovaste levodopalle pitenee. COMT-estäjä saattaa lisätä levodopasta johtuvia, ns. dopaminergisiä haittavaikutuksia yhdistelmälääkityksen voimistuneen tehon vuoksi. Kahdesta kliiniseen käyttöön päässeestä COMT-estäjästä tolkaponi on jouduttu poistamaan markkinoilta sen aiheuttamien maksahaittavaikutusten takia. Toisen COMT-estäjän, entakaponin, ei ole todettu aiheuttavan kliinisesti merkitsevää maksan transaminaasien nousua. Entakaponi on tehokas, hyvin siedetty ja turvallinen kliinisten tutkimusten ja noin 25 000 potilaan hoidon perusteella. Entakaponi on suomalainen alkuperäisvalmiste, joka on tuonut merkitsevän lisän Parkinsonin taudin lääkehoitoon.

Urpo K. Rinne, Hanna M. Ruottinen, Ariel Gordin

Kannattaako iäkkäiden potilaiden sepelvaltimotautia hoitaa invasiivisesti? Ohitusleikkausten ja pallolaajennusten tulokset yli 75-vuotiailla potilailla OYS:ssa vuosina 1996-1998

Tässä tutkimuksessa selviteltiin OYS:ssa vuosina 1996-1998 sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella tutkittujen yli 75-vuotiaiden potilaiden hoitoratkaisuja ja hoidon tuloksia. Noin puolet potilaista hoidettiin epästabiilin, sairaalahoitoa vaatineen rintakipuoireiston takia. Suurella osalla potilaista oli korkean iän lisäksi muita toimenpidekomplikaatioiden vaaratekijöitä, kuten sydämen vajaatoimintaa, diabetesta ja aivoverenkiertohäiriöitä. Valtaosa potilaista hoidettiin ohitusleikkauksella. Leikkaustulokset olivat hyvät, mutta sairaalahoitoa pitkittäviä komplikaatioita esiintyi varsin usein. Pallolaajennuksella hoidetuilla potilailla oli vähemmän toimenpiteeseen liittyviä komplikaatioita. Suurin osa potilaista oli jatkoseurannassa tyytyväisiä vointiinsa ja hoitotulokseen. Koska pallolaajennushoitoon näyttää liittyvän vähemmän komplikaatioita ja se on vähemmän kajoava ja edullisempi hoitomuoto, tulisi sen käyttöä pyrkiä lisäämään iäkkäiden potilaiden hoidossa.

Juhani Airaksinen, Tatu Juvonen, Markku Ikäheimo, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Kirsi Majamaa-Voltti, Kai Lindgren, Markku Linnaluoto

Geenihoidolla parempi suonisiirteen toimivuus

Geenihoitoon on jo vuosia kohdistunut suuria odotuksia, ja kärsimättömimmät kiihkoilijat ovat jo ilmaisseet pettymyksensä edistyksen hitaudesta. Hidastahan eteneminen on ollut, mutta vähitellen alkaa ilmetä kliinisiäkin sovelluksia. Uutena osoituksena tästä on bostonilaiskollegojen työ.

Robert Paul