Vauvaluukku pelastaa vastasyntyneitä

Saksassa löydetään vuosittain 40-50 murhattua vastasyntynyttä. Tapetut lapset löytyvät tavallisesti roskalaatikoista. Tutkimusten mukaan suurin osa vastasyntyneitten äideistä on noin 14-15-vuotiaita saksalaisia nuoria. Vauvaluukku tarjoaa hylätylle vastasyntyneelle mahdollisuuden jäädä henkiin.

Carola Lindroos

Yleislääketieteeseen erikoistuminen Suomessa

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen laatua arvioiva kyselytutkimus tehtiin alalle erikoistuville vuonna 1999, jolloin uusi asetus oli juuri tullut voimaan. Vain vajaalla puolella erikoistuvista oli asetuksen edellyttämä nimetty ohjaaja ja runsas kolmannes oli laatinut henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Noin kahdella kolmasosalla oli vaikeuksia päästä suorittamaan kliinistä palvelua vähäisten koulutuspaikkojen vuoksi. Yliopistoilta tarvitaan nykyistä enemmän panostusta erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen, jotta asetuksen laatutavoitteet toteutuisivat tällä suurimmalla kliinisellä erikoistumisalalla.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Pertti Kekki, Sirkka-Liisa Kivelä, Matti Klockars, Kari Mattila, Paula Vainiomäki, Hannu Kautiainen, Jorma Takala

Kirje Yhdysvalloista

Systolisen ja diastolisen verenpaineen erotus, pulssipaine, on viime aikoina saanut huomiota useissa yhteyksissä. Korkea pulssipaine on todettu sydäninfarktin ja halvausten itsenäiseksi riskitekijäksi. Framinghamin tilastojen mukaan 65-vuotiaan miehen verenpaine 170/70 mmHg merkitsee kaksinkertaista riskiä verrattuna lukemaan 170/110 mmHg. Pulssipaineen merkitys on vahvistettu laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa.

Tuula Fabrizio

Tietotekniikan lyhyt historia

Uusi tekniikan sukupolvi on tullut käyttöön aina, kun käyttäjiksi on ilmestynyt uusi ryhmä.

Erkki Karjalainen

Vain kun naulattaa

Tämän tarinan otsikko, Vain kun naulattaa, on päätösrivi eräästä takavuosien pakinastani. Sen esikuvana oleva tuttu alkuperäistarina kertoo brittiläisestä siirtomaaupseerista, joka oli läpikäynyt traumaattisen kokemuksen, muistaakseni saanut keihään läpi rintansa. Kysyttäessä koskeeko? haavoittunut vastasi perusbrittiläistä mielenlujuutta osoittaen vain kun naurattaa.

Seppo Ahti

On puhuttava siitä, mistä vaikenemme

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Yrjö Uurtamo aloittaa kirjansa kertomuksella siitä, kuinka hän vuonna 1993 katsoi TV-ohjelmaa, jossa Martti Siirala analysoi Pieter Brueghel vanhemman maalauksia. Tuo ohjelma vaikutti Uurtamon elämään merkittävästi. Siirala näki tauluissa asioita, jotka olivat ilmiselviä, mutta eivät olleet millään tavoin avautuneet kirjoittajalle hänen itse katsellessaan tuttuja tauluja. Tästä syntyi ajatus koota psykiatri Martti Siiralan ajatuksista kirja. Teksti perustuu vuoden 1998 aikana tehtyihin haastatteluihin. Tuloksena on onnistunut yhteenveto suomalaisen psykoterapian ja psykoanalyysin pioneerin tavasta jäsentää maailmaa ja nähdä asioita joita emme näe tai halua nähdä - tai joista emme puhu.

Kari Pylkkänen

Käytännöllisesti astmasta

Yksilölle pitkäaikaisen sairauden kuten astman toteaminen on elämää mullistava asia. Sen jälkeen kun kielto- ja vähättelyvaihe on ohitettu ovat hyvät neuvot tarpeen - miten selviän mahdollisimman hyvin tautini kanssa. Astma on myös merkittävä kansanterveysongelma ja astmaatikkoja sekä astmankaltaisista oireista kärsiviä kohtaamme päivittäin omassa elinpiirissämme, työssä ja harrastuksissa. Perustietoja astmasta ja sen hoidosta tarvitsevat niin astmaatikot kuin heidän kanssaan tekemisissä olevat. Oppikirjamaiset, syntyihin syviin solu- ja välittäjäainetasolle menevät teokset eivät ole kaikkein sopivimpia tämäntyyppisen tiedon saantiin, joten on ilolla tervehdittävä tähän tarpeeseen vastaavaa Astma-kirjaa.

Sirkku Vilkman

Tieteellinen Hypnoosi ry:n hallituksen kannanotto: Miksi hypnoosin käytön tulisi olla säädeltyä?

Hypnoosi on rentoutukseen perustuva, suggestioita hyväksi käyttävä hoitomenetelmä, jonka vaikutuksia elimistöön voidaan nykyisin objektiivisesti mitata. Sen tehosta on vakuuttavaa tieteellistä näyttöä eräiden ruumiillisten sairauksien hoidossa ja psykoterapian tukena. Se on yleensä haitatonta, mutta kuten muutkaan tehokkaat menetelmät, se ei ole kokonaan vailla sivuvaikutusten mahdollisuutta. Hypnoosista on levitetty paljon harhatietoa, ja siihen liitetään joskus katteettomia lupauksia. Hypnoosia ja sitä muistuttavia suggestiivisia menetelmiä tulisi käyttää vain eettisesti hyväksyttävässä hoidollisessa tai tutkimuksellisessa tarkoituksessa, yhteisymmärryksessä potilaan tai koehenkilön kanssa. Näiden menetelmien manipulatiivisen käytön opettaminen näytöksiä, markkinointia tai ihmissuhdetaitojen kehittämistä varten ei ole hyväksyttävää. Eräissä maissa hypnoosin käyttö on lainsäädännöllisesti rajattu terveydenhuollon ammattilaisille. Hypnoosin hoidollinen käyttö kuuluisi lääkäreille, hammaslääkäreille, psykologeille ja muulta ammatilliselta pohjalta laillistetuille psykoterapeuteille, jotka käyttävät menetelmää ammattinsa eettisten sääntöjen mukaan, kukin ammatillisen osaamisensa puitteissa. Alan terapeuttina toimimisen tulisi pohjautua soveltuvaan tieteellispohjaiseen tutkintoon ja olla lailla säädeltyä kuten muunkin psykoterapian.

Hannu Lauerma

Terveydenhuollon johtaja ja omalääkärin tehokkuus - tähänkö on tultu mutta ennen kaikkea miten tästä pois?

Kiistämättä liike-elämän terminologiassa, ajattelu- ja toimintatavassa on paljonkin sellaista mitä terveydenhuollossakin voidaan havahduttavasti hyödyntää. Mutta rajansa kaikella, tuli mieleeni, kun luin HS:n artikkelia 15.1.2001 otsakkeella Lääkäripula koettelee Vantaan terveyskeskusta.

Tapio Silvennoinen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä (SLL 2/2001, s.211-217) julkaistussa eläinkokeiden moraalia käsitelleessä juttukokonaisuudessa oli sivulla 213 oheinen kuva, jonka oikea paikka olisi ollut sivuilla 215-217 professorien Pekka Häyry, Timo Nevalainen ja Jouko Tuomisto kirjoittaman Eläinkokeet ovat yhtä ongelmallisia kuin lemmikkieläinten pitäminen -artikkelin yhteydessä. Pahoittelemme tapahtunutta virhettä.