Verihiutaleglykoproteiini IIIa:n perinnöllinen PlA1/A2 polymorfismi sepelvaltimoveritulpan ja sydänäkkikuoleman riskitekijänä

8.12.2000 Tampereen yliopisto

Jussi Mikkelsson

Mitogeenien aktivoimat proteiinikinaasit ja sidekudoksen muodostus

15.12.2000 Turun yliopisto

Niina Reunanen

Liikkumattomuuden vaikutukset lihaksistoon ja liikkumattomuudesta palautuminen laboratorio-olosuhteissa

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Veli-Pekka Harjola

7-alfa-metyyli-19-nortestosteronin farmakokinetiikka ja vaikutukset gonadotropiineihin miehillä

16.12.2000 Helsingin yliopisto

Janne Suvisaari

Elektroniselle reseptille halutaan pelisäännöt

Aiheestaa lisää Lääkärilehden nrossa 7/2001 (16.2.).

Terveydenhuollon BKT-osuus alimmillaan 15 vuoteen

Terveydenhuoltomenojen osuus on Suomessa EU-maiden neljänneksi pienin. Suomen ohella vain Englanti, Irlanti ja Luxemburg alittavat 7 %:n BKT-osuuden. Keskimäärin terveydenhuollon osuus on EU:ssa 8 %. Eniten terveydenhuoltoon käytetään varoja Saksassa, 10,6 %, ja Ranskassa 9,6 % BKT:sta

Lääkärikoulutukseen haetaan uusia keinoja

– Isoja otsikoita on kyllä vedetty, mutta isoja muutoksia koulutusjärjestelmään ei olla tekemässä, vakuuttaa sosiaali- ja terveysministeriössä asiaa valmisteleva lääkintöneuvos Martti Rissanen.

Pääministeri Paavo Lipponen: Terveydenhuollon henkilöstö työskentelee jo äärirajoilla

Hän totesi, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on poikkeuksellisen halpa.

Erikoissairaanhoidon kehityslinjat: keskittäminen vai hajasijoittaminen

Osana STM:n ja Kuntaliiton terveydenhuollon kehittämisprojektia vuonna 1997 lähetettiin kaikkiin maamme kuntiin, terveyskeskuksiin ja sairaanhoitopiireihin kysely, jolla kartoitettiin johtavien viranhaltijoiden käsityksiä terveydenhuollon silloisesta tilasta. Sairaanhoitopiirien vastausprosentti oli täysi sata. Kyselystä kävi selville, että sairaanhoitopiirit arvioivat oman toimintansa selkeästi paremmaksi kuin muut yhteistyökumppanit. Tosin kaikki vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että yhteistyö oli parantunut valtionosuusuudistuksen jälkeen. Selvitystyön pohjalta laadittu Terveydenhuolto 2000-luvulle -ohjelma suosittaa sairaanhoitopiireille ensisijaisesti tarpeettomien päällekkäisten palvelujen purkamista.

Matti Pietikäinen

Samla eller sprida specialiserad sjukvård?

År 1977 riktades en enkätundersökning till alla finländska kommuner, hälsocentraler och sjukvårdsdistrikt i syfte att kartlägga chefstjänstemännens uppfattningar om hälso- och sjukvårdens dåvarande tillstånd. Enkäten var en del av social- och hälsovårdsministeriets och Kommunförbundets gemensamma vårdutvecklingsprojekt. Sjukvårdsdistrikten besvarade enkäten hundraprocentigt och det framgick, att distrikten såg klart ljusare på sin verksamhet än de två andra parterna. Alla var dock eniga om att samarbetet blivit bättre efter statsandelsreformen. På basis av projektet utarbetades utvecklingsprogrammet för hälso- och sjukvården på 2000-talet. Programmet rekommenderar i första hand att sjukvårdsdistrikten avvecklar obehövlig överlappande service.

Matti Pietikäinen