Kohti humanistisempaa lääketiedettä

Lähtiessäni opiskelemaan lääketiedettä vajaat neljäkymmentä vuotta sitten, olin tyytyväinen. Olinhan päässyt etsimään terveyden ja sairauden alkulähteitä. Yhä uudelleen jouduin pettymään näillä lääketieteen poluilla. Jokin ei ole ollut kohdallaan länsimaisessa lääketieteessä. Ehkäpä tekninen ylivoima on tartuttanut myös lääketieteen etsimään pääasiassa vain biologismekanistisia malleja. Oikeaa tietä en liene vieläkään löytänyt, aavisteleiksen kylläkin oikean suunnan löytäneeni muutaman sattumuksen ohjaamana. Yksi näistä on ollut Veikko Vainion kirja Ruumiillisen sairastamisen mielekkyydestä. Kyseinen kirja on pieni suuri kirja! Neljästi sen luettuani avautui joka kerta jokin sisäinen Ahaa-ikkuna. Monet oudot tai vaikeat potilastapaukset nousivat mieleeni kirjaa lukiessani. Ehkäpä hoitoni olisivat voineet muodostua paremmiksi, jos olisin tiennyt ihmisestä enemmän.

Veikko Karskela

Vilkaisu: Psykiatrit muistelevat 70-vuotishistoriikissa

Alun perin Sairaalapsykiatriyhdistyksen nimellä tunnettu Terveydenhuollon Psykiatrit ry julkaisi juhlavuotensa kunniaksi yhdistyksensä historiikin 1999. Historiikki koostuu useista muistumista, muisteloista ja muistelmista, joita yhdistyksen jäsenet ovat kirjoittaneet. Lisäksi siinä kerrotaan muutamien hoitosuuntausten syntyhistoriasta ja valotetaan tulevaisuuden visioita.

Vilkaisu: Autismin laaja kirjo

Kirjaan on koottu tietoa autismista ja sen sukuisista häiriöistä, kuten Aspergerin ja Rettin oireyhtymistä. Koska oireiden kirjo on niin laaja, on autismin syytä ollut vaikea paikantaa. Aivojen tutkimuksissa on löydetty poikkeavuuksia, mutta oireyhtymälle tyypillistä yhtenäistä mallia ei ole löydetty. Autismista onkin alettu puhua yläkäsitteenä, jonka alle monet erilaiset häiriöt ja oirekokonaisuudet sijoittuvat. Vuosikymmeniä autismiin liittyi mm. myytti, jonka mukaan vanhempien, erityisesti äidin, tunneköyhyys olisi syynä oireyhtymään. Tästä on nyt päästy, mutta edelleen siihen liittyy harhaanjohtavia määreitä; autismia kutsutaan mm. lapsuudenpsykoosiksi.

Vilkaisu: Kirja kivun ymmärtämisestä

Kipu on tunne, jonka kaikki ovat kokeneet, mutta johon jokainen reagoi omalla tavallaan. Kipu pelottaa ja saa meidät tuntemaan itsemme avuttomaksi. Fyysiseen kipuun liittyy paljon psykologisia elementtejä, joita kirjassa tarkastellaan mielemme tietoisen ja tiedostamattoman prosessin osana. Kirjassa kuvataan kipua erilaisissa tilanteissa lukuisten tapausesimerkkien avulla. Mukaan on otettu mm. kipu, jolla on ilmeinen syy, kuten vammojen, sairauksien ja synnytyksen aiheuttama kipu. Kipua, jolle ei löydy ilmeistä syytä, käsitellään myös.

Vilkaisu: Laulavien lääkäreiden ensilevy

Viiden nuoren lääkärin muodostama lauluyhtye esittää englannin- ja ruotsinkielisiä kappaleita ilman säestystä. Levyllä on uusia tulkintoja tunnetuista kappaleista sekä myös aivan uusia tekstejä ja sävellyksiä. Ohjelmisto koostuu pääosin pop- ja jazzmusiikista. Ryhmään kuuluvat Milla Rosengård-Bärlund, Nora Gustavson, Liisa Paavilainen, Taisto Sarkola ja Robert Bergholm. Kaikki sovitukset ovat ryhmän jäsenten tekemiä. Lauluyhtye on perustettu 1997.

Kielikulttuuristamme

Olemme kansana saaneet kielemme aseman virallistettua vain satakunta vuotta sitten. Hyviä teoksia on kirjoitettu, oivia näytelmiä saatu aikaan, runoja runoiltu. Koko sivistyksemme on voinut luottaa siihen, että kielemme runsas sanavarasto ja vivahteikkuus ovat olleet riittäviä ilmaisuvoimaltaan. Jos jotakin uutta on tarvittu, on yleensä löydetty passiivisesta sanavarastostamme käyttökelpoinen ilmaisu tai sitten on luotu uusi sana tai sanonta. Yritystä on aina ollut tämän kaltaiseen etsimiseen ja kokeiluunkin. Kielemme ominaispiirteitä on arvostettu.

Veikko Karskela

Hallituksen kokous 12.1.2001: Neuvottelutilanne esillä

Lääkäriliiton uusi hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa tammikuun puolivälissä.

Mika Vehkasaari

Lääkärien laillistamismenettely vuoden 2001 alusta Erikoislääkärin oikeuksien myöntäminen palautettu lainsäädäntöön

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia (559/1994) muutettiin viime vuoden lopussa (1030/2000) laillistamista koskevan 4 pykälä:n osalta. Lainsäädännöstä vuodesta 1994 puuttunut erikoislääkärien oikeuksien myöntäminen palautettiin. Sen puuttuminen on aiheuttanut hankaluutta erityisesti niille suomalaisille lääkäreille, jotka ovat hakeneet erikoislääkärin oikeuksia muista EU-maista.

Hannu Halila

Ylipainehappi äkilliseen kudoskuolioon johtavien infektioiden hoidossa ja vaikutus kudoshapetukseen

17.11.2000 Turun yliopisto

Kimmo Korhonen

Geenien ilmeneminen valtimonkovettumataudissa ja geeninsiirron terapeuttiset mahdollisuudet

18.11.2000 Kuopion yliopisto

Mikko O. Hiltunen