76146 osumaa

Vihdoinkin kattava käsikirja tupakasta vieroittajille ja tupakointia lopettaville

Kirjoittaja on FM, biologi, mutta terveysviestintään erikoistunut toimittaja ja kirjailija. Aikaisempi toimiminen lääketehtaan palveluksessa näkyy tupakointiongelman monipuolisessa hahmottamisessa: sosiaalisena, psykologisena, fysiologisena ja farmakologisena ulottuvuutena. Tämä kielii juuri erittäin perusteellisesta paneutumisesta alan julkaisuihin. Referaatteja onkin kaikkiaan 110 ja niistä lääketieteellisiä julkaisuja 50.

Seppo Tuominen

Lääketiedettä 1000 vuotta sitten

Tasavuodet eivät merkitse maailmankaikkeuden, maailman ja ihmiskunnan kehityksessä mitään käännekohtia. Ihmisten mielissä tasavuodet kuitenkin jäsentävät muuten hahmottomalta tuntuvaa kehityksen virtaa, niin että sitä on helpompaa pohtia, ymmärtää ja kuvata. Ajanlaskumme tuhatluvun vaihtuessa voidaan tarkastella sitäkin, millainen oli lääketieteen tila ihmiskunnassa vuoden 1000 tienoilla.

Arno Forsius

Epäselvät reseptit aiheuttavat harmia

- Emme haluaisi tämän asian takia vaivata aina muita. Ihmisen vanhetessa esimerkiksi 75-100-vuotiaaksi on toivotonta saada selvää lääkeresepteistä eli lääkkeen nimestä, määrästä ja käyttö-ajoista, koska ne on kirjoitettu epäselvällä käsialalla. Näin ollen vanheneva ihminen joutuu kantamaan kaikki reseptit laukussa apteekkiin tutkittavaksi. Kiireen keskellä apteekin henkilökunta yrittää auttaa asiakasta, mikä vie suunnattomasti aikaa, todetaan yhdessä kirjeistä. Lisäksi toivottiin, että lääketehtaat voisivat painaa lääkeselostukset suuremmilla kirjasimilla, jotta niistä silmälasejakin käyttävä ihminen saisi selvää. Veteraanien kuntovoimisteluryhmässä oli mietitty sitä, mihin epäkohtaan kukin haluaisi eniten vaikuttaa. Muutama ryhmäläisistä oli vahvasti sitä mieltä, että reseptit tuottavat epäselvyydellään suurta harmia heidän ja monen muun arkipäiväiseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeri Perho vastasi kirjeen lähettäneille ja kertoi edelleen välittäneensä esityksen Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, Lääkäriliitolle ja Kansaneläkelaitokselle.

118 lääketieteen väitöstä Helsingin yliopistossa

Yliopiston yhdeksän tiedekunnan kesken tohtorinväitökset jakaantuivat seuraavasti (suluissa tavoite): lääketieteellinen 118 (81), teologinen 13 (9), oikeustieteellinen 8 (9), humanistinen 40 (36), matemaattis-luonnontieteellinen 89 (70), kasvatustieteellinen 10 (11), valtiotieteellinen 47 (26), maatalous-metsätieteellinen 36 (30) sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta 8 (tavoite 5) väitöstä vuonna 1999. Vastaväittäjä oli vuonna 1999 useimmiten kotimaasta (213 väitöstä), joko Helsingin yliopistosta (77 vastaväittäjää) tai muusta suomalaisesta korkeakoulusta tai tutkimuslaitoksesta (136 vastaväittäjää). Ruotsista vastaväittäjiä oli 42, Yhdysvalloista 29, Isosta-Britanniasta 21 ja Tanskasta 14. Saksasta vastaväittäjiä oli 11, Alankomaista 9 sekä Kanadasta 6. Norjasta oli 5 vastaväittäjää, Ranskasta ja Sveitsistä kustakin 4. Muita vastaväittäjien kotimaita olivat Italia, Espanja, Islanti, Viro, Australia, Belgia, Brasilia, Irlanti, Israel, Japani, Latvia, Portugali, Puola, Thaimaa, Tsekki sekä Unkari ja Venäjä.

Isorokkovirusta tutkitaan edelleen

Asiantuntijat suosittelevat isorokkovirusten jatkotutkimuksia, ennen kuin varastot hävitetään. Tutkimukset tehdään WHO:n tarkassa valvonnassa selvällä aikataululla. Isorokkoviruksia säilytetään kahdessa keskuksessa, Venäjällä Koltsovossa Novosibirskin alueella ja Yhdysvalloissa Atlantassa CDC:n laboratoriossa. Vaikka päätös niiden hävittämisestä on vahvistettu viimeksi viime toukokuussa WHO:n yleiskokouksessa, toimeenpano on yhä auki. Lykkäystä on nyt sovittu vuoteen 2002 ja tilanne tarkistetaan vuosittain. Yhteisymmärrystä isorokkovirusvarastojen lopullisesta tuhoamisaikataulusta ei ole syntynyt, vaikka taudin hävittämisestä tulee keväällä kuluneeksi jo 20 vuotta. Virus halutaan tutkia mahdollisimman tarkkaan varmuuden vuoksi. Kaikki tutkimushankkeet arvioi WHO, mutta rahoitusta järjestö ei niihin ohjaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030