78622 osumaa

NNT - hyvä tunnusluku hyvissä käsissä

Helena Varonen ja Ilkka Kunnamo esittelivät tärkeän tunnusluvun, NNT (number needed to treat) (Varonen H, Kunnamo I. NNT - käytännöllinen tapa esittää hoidon vaikuttavuutta. Suomen Lääkärilehti 2000;55:4744- 4745). Kirjoituksessa todetaan, että NNT:n voi laskea vain kontrolloiduista hoitotutkimuksista ja että tutkimuksen seuranta-aika pitää raportoida. Nämä lienevät ainoat, tosin ensiarvoisen tärkeät muodolliset rajoitukset. Satunnaistettu aineisto lisää hoitotutkimuksen arvoa, mutta se ei ole edellytys NNT:n laskemiselle. Jotta NNT olisi luotettava, tulosten (vertailtavien ryhmien välisten erojen) pitäisi olla tilastollisesti merkitseviä, ja päätetapahtuman (hoidon tuloksen) pitäisi olla kliinisesti merkittävä. Muussa tapauksessa saadaan lukuja, joihin ei voida luottaa tai joilla ei ole kliinistä mielekkyyttä. Tämä vaara on todellinen, koska NNT ja sen luottamusvälit ovat teknisesti helppoja laskea.

Matti Korppi
Lehti 2: Keskustelua 2/2001 Kommentteja

Utopistisia (?) aatteita terveyskeskustyöhön

Viime aikoina lääkäripula sekä TUPO-asiat ovat saaneet runsaasti palstatilaa alan lehdissä. Lääkäripulaa pohdittaessa on otettu kantaa sen eri syihin, kuten naisistuvaan lääkärikuntaan, tutkimus- ja yksityispuolelle sekä ulkomaille siirtymisiin, kiivastuvaan työtahtiin niin perustyö- kuin päivystysaikana sekä lääkäreidenkin keskuudessa lisääntyvään vapaa-ajan arvostukseen. Yksi tärkeimmistä syistä, osittain edellisiin liittyen, on mielestäni ainakin terveyskeskuspuolella lääkäreiden jatkuvasti pienenevä mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä ja osittain myös sen sisältöön. Tämä aiheuttaa turhautumista ja liian pitkälle mennessään halukkuuden hakeutua pois julkisen terveydenhuollon puolelta.

Helinä Sipinen
Lehti 2: Keskustelua 2/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat