Artroosin lääkehoitoon uusia suosituksia

Aiheesta lisää Lääkärilehden perjantaina 12.1. ilmestyvässä numerossa (SLL 2/2001).

Hyvän Tiedon Omena Sirkka-Liisa Kivelälle

– Erikoistuttuaan vuonna 1986 geriatriaan hän siirtyi toimimaan tunnetulla tarmollaan vanhusten terveyden ja heidän sairauksiensa selvittämiseksi. Toimittajat arvostavat tätä hänen paneutumistaan suuren, mutta usein unohdetun kansanosan, vanhusten, terveydellisiin ongelmiin. Professori Kivelä tuntee poikkeuksellisen hyvin myös maaseudun olot ja siellä asuvat ihmiset ja kunnioittaa heitä, todetaan palkinnon myöntämisen perusteluissa. Yhdistyksen mielestä Kivelän julkinen esiintyminen on ollut rohkeaa ja kantaa ottavaa, valtavirtojen näkemyksistä poikkeavaa.

Äyräpää-palkinto akatemiaprofessori Riitta Harille

Akatemiaprofessori Riitta Hari sai tämän vuoden Matti Äyräpään palkinnon, jonka arvo on 100 000 markkaa. Palkinnon myöntänyt Suomalainen Lääkäriseura Duodecim kiittää Harin tieteellisen työn laaja-alaisuutta ja hänen kykyään tehdä tieteiden välistä yhteistyötä.

Sirpa Asko-Seljavaara palkittiin lääketieteellisestä elämäntyöstä

Töölön sairaalan plastiikkakirurgian yksikön johtaja, professori Sirpa Asko-Seljavaara sai tänä vuonna Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon ansioistaan nykyaikaisen rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian ja palovammakirurgian kehittämisessä ja toteuttamisessa Suomessa. Palkinto on suuruudeltaan 100 000 markkaa.

Marja-Leena Laakso: Äidin ja lapsen kommunikointi ennustaa kielenkehitystä

Jyväskylässä vuodesta 1993 käynnissä olleessa laajassa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin yli kahdensadan lapsen esikielellisiä taitoja ja niiden kykyä ennustaa myöhempää kielellistä kehitystä. Siinä kehitettiin myös tutkimusmenetelmiä ongelmien havaitsemiseksi.

Prof. Hannu Lauerma: Hypnoosin käyttöä pitäisi säädellä lailla

– Turussa tehdyssä kokeessa todettiin hypnoosiin menneen koehenkilön korvien kautta kuultavien äänine aiheuttama aivosähköinen vaste hyvin vaikuttavalla tavalla. Hieman myöhemmin julkaistiin PET-kameralla kuvannettu hypnoosilla kokeellisesti aiheutettu halvausoire. Tuoreimmassa julkaisussa todettiin, että kun koehenkilöille näytetään harmaata kuvaa, jossa heidät on suggeroitu näkemään värejä, aktivoituu väriaistimuksista vastaava aivojen osa aivan kuin kuin värien näkemisessä, kertoo professori Hannu Lauerma Turun yliopistosta.

Pitäisikö perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistää?

Huhtikuun alussa 1972 voimaan astunut Kansanterveyslaki kokosi yhteen aiemmin eri laeilla kuntien tehtäväksi säädettyjä terveydenhuollon toimia. Vaikka sairaanhoidon historia maassamme on pitkä, vasta 1980-luvun lopulla muutettu erikoissairaanhoitolaki yhdisti sairaanhoitojärjestelmämme nykyiselle parinkymmenen sairaanhoitopiirin pohjalle. Näiden kahden lain varaan rakentuneiden hoito-organisaatioiden tarkoituksenmukaisuus on kyseenalaistettu viime aikoina yhä useammin. Kriittisyyden ytimenä on näkemys, että hallinnollinen raja aiheuttaa ja pitää yllä monia potilaiden hoidon järjestämistä ja hoitoon osallistuvien yhteistyötä vaikeuttavia ongelmia. Samaan ongelmavyyhteen on nyttemmin niputettu myös lukuisat kokonsa puolesta huonosti toimivat, parin kolmen lääkärin terveyskeskukset, jotka ovat seurausta viime vuosikymmenen terveyskeskuskuntayhtymien hajoamisista.

Taito Pekkarinen

Bör primärvården och specialsjukvården slås ihop?

Genom folkhälsolagen som trädde i kraft i början av april 1972 sammanfördes verksamheter inom hälso- och sjukvården som tidigare med stöd av olika lagar ålagts kommunerna. Fastän sjukvården har en lång historia i vårt land var det först genom den reviderade lagen om specialiserad sjukvård i slutet av 1980-talet som landets sjukvårdssystem samlades inom dagens omkring tjugo sjukvårdsdistrikt. Det ändamålsenliga hos vårdorganisationerna som utformats enligt de nämnda två lagarna har på senare tid allt oftare ifrågasatts. Kritiken utgår huvudsakligen från uppfattningen att den administrativa gränsen orsakar och upprätthåller ett flertal problem som komplicerar samarbetet för dem som deltar i att organisera och behandla patienter. I samma problemhärva ingår numera även ett antal hälsocentraler med ett par, tre läkare som på grund av sin begränsade bemanning fungerar otillfredsställande och har kommit till som en följd av att hälsocentralsamkommuner splittrats under det senaste decenniet.

Taito Pekkarinen

Kaija Hartiala nousee Turun apulaiskaupunginjohtajaksi Tämä on upea kaupunki!

Lastentautien erikoislääkäri Kaija Hartiala on usein joutunut ihmettelemään väheksyviä kommentteja rakkaasta kotikaupungistaan Turusta. Nyt kun hän astuu apulaiskaupunginjohtajan virkaan, aikoo hän omalta osaltaan luoda Turulle sellaista mainetta, jonka se on todella ansainnut.

Ulla Järvi

Kuopion terveystoimi selvitti: Mihin lääkärin työpäivä kuluu?

Kuopion kaupungin avohoidon ja terveyskeskuksen lääkärit käyttivät 75 % työajastaan varsinaiseen potilastyöhön. Vastaava osuus Lahdessa oli 65 %.

Riitta Eskola