Helsingin yliopisto suosittaa: Tutkimusetiikka oppiaineeksi

Tutkimusvarojen väärinkäyttö on viime aikoina noussut median silmätikuksi, mutta tutkimukseen liittyy monia muitakin eettisiä ongelmia. Yliopistot ovat nyt herättelemässä tutkimuseettistä keskustelua.

Maud Kuistilan palkinto professori Kalervo Väänäselle

Professori Kalervo Väänänen on syntynyt vuonna 1952 ja toiminut solu- ja kehitysbiologian apulaisprofessorina Oulun yliopistossa, lääketieteellisen solubiologian professorina Upsalan yliopistossa ja vuodesta 1998 lähtien solubiologian professorina Turun yliopistossa. Hän on virkansa ohella toiminut vuodesta 1998 alkaen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaanina ja vuodesta 1999 Turun BioCityn tieteellisenä johtajana. Lisäksi hän on valtakunnallisen tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkijakoulun johtaja. Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsenenä hän oli 1992-97, ja sen biolääketieteen jaoksen puheenjohtajana 1995-97.

Työsuojelurahastolta 51 miljoonaa työympäristön parantamiseen

Työsuojelurahasto myönsi vuonna 2000 tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaan yhteensä 51,2 miljoonaa markkaa. Summa on 11,3 miljoonaa edellisvuotta suurempi.

Akatemia alkaa maksaa yleiskustannusosuutta

Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa ja tutkimusviroissa otetaan käyttöön yleiskustannusosuus tammikuun ensimmäisen päivän jälkeen tehdyissä rahoituspäätöksissä. Yleiskustannusosuuden tehtävänä on kattaa tutkimuksen perusedellytyksistä aiheutuvia kustannuksia, kuten huoneisto-, laite, laboratorio-, puhelin-, posti-, kopio-, kirjasto-, kaukolaina- ja atk-kustannuksia.

Urheilun aiheuttamat vaikeat selkäydinvammat Suomessa vuosina 1979-98 Onko meillä syytä huoleen?

Noin neljä prosenttia selkäydinvammaan johtavista tapaturmista sattuu urheilussa. Eniten vammautumisia tapahtuu motocrossissa ja jääkiekossa. Vammautuneet ovat pääosin nuoria miehiä, joiden selkäydinvamma on jonkin verran vaikeampi kuin esim. liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneilla. Vaikka vuosittain vammautuu vain muutama urheilija, tulisi selkäydinvaurioiden syntyä pyrkiä kaikin keinoin estämään. Ensin tulisi kuitenkin selvittää vaurioihin johtavat taustasyyt. Tutkimuksen aineistona oli Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa kahdenkymmenen vuoden aikana kuntoutetut selkäydinvammaiset.

Kirsi Valtonen, Hannu Alaranta

Sepelvaltimotauti-, diabetes- ja verenpainepotilaiden lipidilääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996-99

Kelan rekisteritietojen mukaan 35 % sepelvaltimotautipotilaista oli käyttänyt lipidilääkkeitä vuonna 1999, ja osuus on kasvusuunnassa. Silti lipidilääkityksen ulkopuolella on edelleen useita kymmeniätuhansia siitä ilmeisesti hyötyviä sepelvaltimotautipotilaita. Diabetes- ja verenpainepotilaat käyttävät lipidilääkkeitä vieläkin harvemmin, mutta heilläkin käyttö on yleistynyt. Näiden kolmen sairauden kasaantuminen samalle henkilölle ei näytä lisänneen lipidilääkityksen saamista. Sairaanhoitopiirien lipidilääkityskäytännöissä on hoidon tarpeesta riippumattomia eroja.

Kalevi Pyörälä, Timo Klaukka

Systeeminen glukokortikoidihoito lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa

Systeemisen glukokortikoidihoidon teho pienten lasten akuutissa vaikeassa uloshengitysvaikeuskohtauksessa on edelleen epäselvä. Suurimmissa yksittäisissä tutkimuksissa bronkioliitin hoidossa ei todettu tehoa, mutta niistä hiljattain julkaistussa meta-analyysissä teho saatiin osoitetuksi tilastollisesti merkitseväksi. Leikki- ja kouluikäiset astmalapset hyötyvät systeemisestä glukokortikoidihoidosta selvästi. Tähän katsaukseen on kerätty kaikki satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset systeemisen glukokortikoidin tehosta lasten bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja akuutissa astmassa.

Tuomas Jartti, Timo Vanto, Olli Ruuskanen

Lisäpotkua akalasiadiagnostiikkaan

Akalasia on alkuperältään tuntematon ruokatorven vaikea liikesairaus. Tehokkaalla hoidolla voidaan tautiin liittyvä nielemisvaikeus ja laihtuminen saada hallintaan jopa 90 %:sti. Parhaiten akalasia pystytään todentamaan ruokatorven paineenmittauksella, minkä osuvuutta erityisesti alkavissa ja epätyypillisissä tautimuodoissa uusi yksinkertainen pikajuontikoe parantaa.

Markku Walamies

Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtumassa muutoksia uusien suositusten myötä. Avohoidon diagnostiikassa tärkein muutos on komplisoitumattoman kystiitin laboratoriodiagnostiikan vähentäminen. Laboratoriodiagnostiikan vähentyessä bakteerien lääkeherkkyydessä tapahtuvia muutoksia pyritään seuraamaan alueellisesti. Hoitokäytännössä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti asiantuntijatyönä.

Risto Ikäheimo

Syömishäiriöiden tutkimus ja hoito nuoruusiässä

Syömishäiriöt ovat erityisesti nuorten tyttöjen sairauksia. Viime aikoina ei uusien anoreksiatapausten määrä ole enää lisääntynyt, mutta bulimiaan sairastuvien joukko kasvaa yhä. Syömishäiriöt voivat pitkittyessään vaikuttaa pysyvästi nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, ja pitkällä aikavälillä voi esiintyä monimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta. Artikkelissa kuvataan Tampereella saatuja kokemuksia yhteistyöstä potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen hoitotiimin kesken.

Jaana Ruuska, Hanna-Liisa Lenko