Hyvän Tiedon Omena Sirkka-Liisa Kivelälle

Lääketieteen toimittajat -yhdistyksen vuotuinen tunnustuspalkinto Hyvän Tiedon Omena annettiin tänä vuonna Turun yliopiston yleislääketieteen professorille Sirkka-Liisa Kivelälle tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä lääketieteen toimittajien kanssa.

Maaria Seppälä: Nukutetaanko Suomi unilääkkein?

Unilääkkeiden käyttö on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt; 4,4 prosenttia ottaa unilääkkeen joka ilta. Yli 80-vuotiaista naisista 40 prosenttia käyttää unilääkkeitä säännöllisesti, ja laitoksissa asuvilla lääkitys on vieläkin yleisempää. Naiset käyttävät unilääkettä 2-3 kertaa useammin kuin miehet.

Raimo Puustinen: Lääkärin selviämiskoodi pakottaa itsenäisyyteen

- Lääkärillä ei ole erityisiä myötäsyntyisiä ominaisuuksia, joiden avulla hän selviytyisi emotionaalisesti ja sosiaalisesti vaikeista tilanteista muita paremmin. Ammattikuntamme sisäänrakennetun selviämiskoodin myötä lääkärin tulee selviytyä ongelmistaan yksin. Katsomme, että vaikeiden tilanteiden hallinta kehittyy enemmän tai vähemmän kivuliaasti yleisen ammattitaidon kehittymisen myötä, pohtii erikoislääkäri Raimo Puustinen lääkärin jaksamista ja uupumista.

Sairastavuuden väestöryhmittäiset muutokset Pohjoismaissa 1980- ja 1990-luvulla

Terveydentilan väestöryhmittäisiä eroja on ensi kertaa selvitetty Pohjoismaissa kahtena eri ajankohtana. Yhteiskunnallisista muutoksista ja taloudellisesta lamasta huolimatta sairastavuus ei muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä. Ainoastaan Suomen ero muihin maihin kaventui. Koulutusryhmittäisiä samoin kuin työmarkkina-aseman mukaisia terveyseroja todettiin kaikissa maissa ja ne osoittautuivat pääosin suhteellisen pysyviksi.

Katariina Kivelä, Eero Lahelma, Eva Roos, Terhi Tuominen, Espen Dahl, Finn Diderichsen, Jon Ivar Elstad, Inge Lissau, Olle Lundberg, Ossi Rahkonen, Niels Kristian Rasmussen, Monica Åberg Yngwe

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Psykologiset tekijät pitkäaikaisessa dialyysissä

Pitkäaikaisia dialyysihoitoja on 60-luvulta alkaen käytetty munuaispotilaiden elämää pelastavana ja elämänlaatua parantavana hoitona.

Hannu Holm

Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen

Lyhyesti: Helikobakteeri voi suojata ripuleilta

Saksalaistutkijat ovat saaneet lisävahvistusta havainnoille, joiden mukaan helikobakteeri voi estää muiden bakteerien kolonisoitumista suolistoon. Tutkimuksessa selvitettiin hengitysilman ureatestillä helikobakteeritilanne 2 477 lapsen mahalaukusta. Tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana ripulia oli ollut 54,2 %:lla helikobakteeripositiivisista lapsista ja 76,1 %:lla bakteerin suhteen negatiivisista lapsista. Muiden muuttujien suhteen korjattu helikobakteeripositiivisten lasten ripulitautiriski oli 0,56. Voi olla, että ammoisista ajoista mahan limakalvossa pesinyt bakteeri ei olekaan pelkästään haitallinen. Tämä joudutaan varmasti jatkossa ottamaan huomioon, kun tätä vuokralaista ryhdytään häätämään.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisääkö parasetamolin käyttö allergisia sairauksia?

Kumpi on muna ja kumpi kana: onko niin, että parasetamolia suositaan kun on allergiaa, vai lisääkö juuri sen käyttö allergisten tautien esiintymistä. Tuoreessa brittiraportissa verrataan allergiatutkimusten (ISAAC, ECRHS) tuloksia parasetamolin myyntiin eri puolilla maailmaa. Myyntilukujen ja allergisten oireiden runsauden välillä todettiin selvä yhteys. Sekoittavana tekijänä oli tietenkin kansantulo, mutta siitä huolimatta parasetamolin runsas käyttö englanninkielisissä maissa saattaa kirjoittajien arvelun mukaan myös selittää allergiakirjoa. Syynä voisi olla antioksidanttina toimivan glutationin hävitysreaktio keuhkoista ja muualta. Itselleni tuli kyllä ensiksi mieleen yksinkertaisempi selitys: parasetamolia käytetään jos on allergiaa, kun pelätään ASA:n ja muiden NSAID-lääkkeiden sivuvaikutuksia. Joka tapauksessa tämän tutkimuksen valossa, jos haluaa välttää allergiaa, ei kannata käyttää parasetamolia, mikäli puhuu englantia äidinkielenään...

Hannu Puolijoki