78622 osumaa

Lyhyesti: Siedätyshoidosta apua allergikon keuhko-oireisiin

Britit tutkivat huonepölypunkille herkkien 44 nuhapotilaan aineistossa, auttaako spesifinen siedätys nimenomaan keuhkoputkien herkkyyteen metakoliinialtistuksessa. Tutkimus oli satunnaistettu ja lumekontrolloitu. Vuoden hoidolla saatiin FEV1-tasoa 20 % laskevan metakoliiniannoksen määrä suurenemaan aktiivihoitoa saanessa ryhmässä 2,9-kertaiseksi; kahden vuoden tulos oli 4-kertainen annos (95 %:n luottamusväli 2,9-5,7, p < 0,001), kun taas lumehoitoa saaneella ryhmällä ei muutoksia todettu. Normaali metakoliinialtistuksen tulos hoidon loputtua saatiin puolella aktiivihoitoa saaneista, ja ero oli selvä (p < 0,0001). Aktiivista siedätystä saaneista kenellekään ei kehittynyt astmaa, 9 %:lle verrokeista kylläkin. Tulokset antavat ymmärtää siedätyshoidon tehon hyväksi astmaoireiden ja löydösten eston suuntaan ainakin, kun kyseessä ovat valikoidut, yhdelle allergeenille herkät ympärivuotisista oireista kärsivät potilaat.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Influenssarokotus pienentää sydäninfarktin uusiutumisriskiä

Teksasilaiset kollegat selvittivät 218 sepelvaltimotautipotilaan aineistossa infarktin uusiutumisen ja influenssarokotuksen suhdetta. Kaikilla potilailla oli aiemmassa anamneesissaan yksi infarkti, puolella potilaista infarkti oli uusiutunut tutkimusvuoden aikana. Uuden infarktin saaneista 47 % ja ilman infarktia selvinneistä 71 % oli rokotettu tutkimusvuotena. Rokotettujen riskisuhde infarktin uusinnan suhteen oli 0,33 rokottamattomiin verrattuna. On mahdollista, että influenssavirusinfektio suurentaa tulehdussolujen määrää ateroomaplakeissa. Koe-eläimillä tästä on jo saatu todisteitakin.

Matti Viljanen

Kännykän käyttö ei lisää aivosyöpää

Kaikkihan olemme seuranneet keskustelua, aiheuttaako kännykän käyttö aivosyöpää. Teoreettisia argumentteja on puolesta ja vastaan, mutta kovaa dataa on niukalti. Arvostetun National Institutes of Healthin toimeksiannosta tehdyn laajan amerikkalaistutkimuksen tulokset ovat rauhoittavia. Tutkimuksessa verrattiin 782 aivosyöpäpotilaan ja 799 verrokin kännykänkäyttöä (tapaus-verrokkitutkimus). Tutkimus kattoi vuodet 1994-98. Kännykän käyttöä arvioitiin tutkittavien kertoman mukaan, haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti.

Robert Paul

Uusi lääke kuumiin aaltoihin

Kuumat aallot ovat tunnettu menopaussin ongelma, jota hoidetaan estrogeenisubstituution ohella gestageeneilla ja monilla ei-hormonaalisilla aineilla. Kuitenkaan potilaille, joille estrogeenit ovat vasta-aiheisia tai jotka eivät itse halua niitä käyttää, ei tunnu vielä löytyneen tehokasta hoitoa. Venlafaksiini, serotoniinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaan vaikuttava masennuslääke, on uusin yhdiste ei-hormonaalisessa kuumien aaltojen lääkejoukossa, johon ovat aiemmin päässeet mm. E-vitamiini, klonidiini, fenobarbitaali, ergotamiini ja metyylidopa.

Pertti Kirkinen

Keuhkokuume yhä vaarallinen nuorillekin

Silloin tällöin nuori aikuinen on vaarassa menettää tai menettääkin henkensä nopeasti progredioivan pneumonian ja sepsiksen vuoksi. Englannissa ja Walesissa kartoitettiin näitä tilanteita vuoden ajalta. Rekistereistä löydettiin 27 muuten terveen (ei esim. kroonisia sairauksia tai HIV-infektiota) nuoren kuolemaa, jonka syynä oli kotioloissa alkanut keuhkokuume (community acquired pneumonia).

Hannu Puolijoki

Onko epilepsiapotilaallasi todella epilepsia?

Eräiden tutkimusten mukaan jopa runsas viidennes epilepsiapotilaista ei sairastakaan epilepsiaa. Yleisin virhediagnoosin syy on huomaamatta jäänyt sydänperäinen tajunnanhäiriötaipumus. Lisätietoa aiheesta saatiin, kun englantilaiset kardiologit tutkivat 74 peräkkäistä epilepsiaklinikan potilasta, joilla ilmeni epilepsialääkityksestä huolimatta toistuvia kouristuskohtauksia tai kohtausten syy oli jäänyt neurologissa tutkimuksissa epävarmaksi mutta kohtauksia pidettiin epilepsiaan sopivina (n = 38). Oireiden kesto oli keskimäärin 3 vuotta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Hirvestys ja antibioottiresistenssi

Antibiootithan ovat olleet luonnossa olemassa jo ennen ihmistä. Onko antibioottiresistenssi pelkästään ihmisen toimenpiteiden seurausta vai voisiko sitä esiintyä villeissä luontokappaleissakin? Turkulainen tutkimusryhmä sai avukseen mm. hirvestäjiä etsiessään kysymykseen vastausta. Hirvien, peurojen ja myyrien suolen sisällöstä etsittiin enterobakteereita ja katsottiin onko niissä resistenttejä kantoja - eikä ollut. Ihmisissä, terveissäkin, niitä on yllin kyllin. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet ehkä hieman yllättäen, että niitä on myös vähän ruoassa, esimerkiksi kasviksissa. On kai pääteltävä, että resistenssiongelma on ihmisen aikaansaannosta ja että todennäköisimmin antibioottien aiheuttama valintapaine ylläpitää resistenssiä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lonkkaleikkauksen jälkeisen veritulpan riskitekijät

Retrospektiivisestä tapaus-verrokkitutkimuksesta tutkittiin lonkkaleikkauksen jälkeen ilmaantuneiden myöhäislaskimotukosten riskiä (uloskirjoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden aikana ilmaantuneet tukokset). Parasta profylaksiaa oli puristussukkahoito, laihuus (BMI < 25), varhainen mobilisaatio (< 3 vrk leikkauksen jälkeen) sekä varfariinihoito vielä kotonakin. Perioperatiivinen antitromboottinen hoito hepariinilla tai varfariinilla ei kumma kyllä pienentänyt riskiä - tätä ihmeellistä löydöstä kirjoittajat pohtivat monisanaisesti. Ehkä syynä on tutkimuksen liian pieni otos (297 potilasta, 592 verrokkia).

Robert Paul

Uusi laihdutuslääke sibutramiini EU-maihin

Sibutramiini (Reductil, Knoll) on ollut käytössä Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa kolmisen vuotta. Sen tie EU-maihin katkesi runsas vuosi sitten, kun yksi jäsenmaista (Belgia) kyseenalaisti lääkkeen turvallisuuden ja tehon. Aineen pelättiin aiheuttavan keuhkovaltimopaineen nousua deksfenfluramiinin tai fentermiinin tavoin, vaikkakaan tästä ei ollut raportoituja tapauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat