Lyhyesti: Tsidovudiini ja mitokondriohäiriöt vastasyntyneillä

Tsidovudiinia (Retrovir) käytetään lisääntyvästi raskauden lopulla estämään äidin HIV-infektion siirtymistä vastasyntyneeseen. Parhaimmillaan hoito vähentää tartuntariskin kolmanteen osaan. Ison-Britannian lääkeviranomaiset viittaavat Ranskassa todettuihin mitokondrioiden toimintahäiriöihin kahdeksalla vastasyntyneellä, jotka olivat altistuneet tsidovudiinille raskauden aikana tai vastasyntyneinä. Yhdelläkään ei todettu HIV-tartuntaa, mutta kaksi kuoli vakavaan demyeloivaan neurologiseen syndroomaan, kolmella oli kouristuksia, vakava kardiomyopatia ja spastinen diplegia ja kolme muuta olivat oireettomia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lyhyesti: Uusi epilepsialääke hyväksytty käyttöön

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto FDA on hyväksynyt markkinoille levetirasetamiinin joka estää epileptisiä kouristuksia. Aineen metabolia ei tapahdu maksan avulla ja haitalliset yhteisvaikutukset toisten epilepsialääkkeiden ja useiden muiden samanaikaisesti käytettyjen lääkkeiden kanssa voivat siten olla vähäisempiä. Ennen käyttöön hyväksymistä tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa on ollut noin 900 potilasta, ja kokemuksia on yhteensä 1 300 potilaan hoidosta. Käytännön hoitokokemukset tulevat osoittamaan lääkkeen lopullisen aseman epilepsian hoidossa. FDA Talk Paper T99-54,December 1,1999 (JE I-H)

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lastenreumaan liittyvä luukato lannerangan ja reisiluun kaulan tiheysmittausten perusteella

Lasten krooniset niveltulehdukset ovat verraten harvinaisia sairauksia, joiden vaikutus yksilön kasvuun ja kehitykseen vaihtelee huomattavasti taudin tyypin ja aktiivisuuden mukaan. Pitkään jatkuva tulehdus tuhoaa vähitellen nivelen rakenteen ja johtaa pysyvään nivelvaurioon ja vammautumiseen. Nivelvaurioiden ohella osteoporoosi ja kasvun häiriöt voivat aiheuttaa lasten reumaa sairastaville huomattavaa haittaa. Näiden havaitseminen ajoissa olisi tärkeää, koska niveltulehduksetkin voivat rauhoittua aikuisiässä, mutta esimerkiksi jo syntyneen osteoporoosin korjaantuminen myöhemmin voi olla mahdotonta.

Antero Kotaniemi

HDL:n ja apolipoproteiini B-48:n ja B-100:n postprandiaalinen aineenvaihdunta

Länsimainen väestö elää suurimman osan vuorokautta postprandiaalisessa tilassa, jolloin ravinto- ja maksaperäisten trigyseridirikkaiden hiukkasten kuljetusjärjestelmä on saturoitunut. Postprandiaalinen korkea lipiditaso ja pitkäkestoinen lipidivaste assosioituvat epidemiologisten tutkimusten mukaan sepelvaltimotaudin esiintymiseen, mutta on epäselvää, mitkä lipidipartikkelit muodostavat suurimman ateroskleroosin vaaratekijän. Tässä väitöskirjatyössä on tutkittu postprandiaalisen lipidimetabolian säätelyä ja merkitystä ateroskleroosin kehittymiselle terveillä tupakoitsijoilla, lipoproteiinilipaasi-geenin pistemutaation kantajilla sekä tyypin 2 diabeetikoilla.

Niina Mero-Matikainen

Kuuloinformaation käsittely aivokuorella: neuromagneettinen tutkimus

Väitöskirjassani on tutkittu normaalien koehenkilöiden kuuloaivokuoren toimintaa magnetoenkefalografiaa (MEG) hyväksi käyttäen. MEG:lla voidaan aivokuoren toimintaa paikantaa käytännössä reaaliajassa muutamien millimetrien tarkkuudella. Tekniikka perustuu aivojen sähköisen toiminnan rekisteröimiseen. Tuhansissa hermosoluissa samanaikaisesti syntyvät pienet sähkövirrat synnyttävät magneettikentän, joka voidaan herkillä suprajohtavuuteen perustuvilla antureilla mitata. Mitatuista magneettikentän arvoista voidaan matemaattisesti laskea kullakin hetkellä aktivoituva aivoalue. Työ on tehty Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä, jossa on käytössä koko pään kattava 122-kanavainen mittauslaite.

Jussi Numminen

Sydänsähkökäyrästä mitatun QT-dispersion yhteys sydänperäiseen äkkikuolemaan ja kammiovärinäalttiuteen

Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy länsimaissa. Noin puolet taudin aiheuttamista kuolemantapauksista on äkillisiä. Äkkikuoleman aiheuttaa useimmiten sydämen kammioperäinen rytmihäiriö, joista kammiovärinä on vaarallisin. Äkkikuolema on mahdollista estää, jos kammiovärinälle alttiit potilaat osataan tunnistaa oikein. Nykyiset menetelmät eivät kuitenkaan pysty riittävän tarkasti tunnistamaan näitä rytmihäiriöperäiselle äkkikuolemalle alttiita potilaita.

Lasse Oikarinen

Luuston aineenvaihdunnan ja mineraalitiheyden muutokset syöpälapsilla

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään keskimäärin 150 lasta. Heistä noin kaksi kolmasosaa paranee pysyvästi. Syöpälasten elämänlaadun kehittämiseen onkin kiinnitetty enenevää huomiota. Useat syöpähoitojen sivuvaikutuksista on opittu tunnistamaan hyvin. Viime vuosina on huomiota kiinnitetty syöpälapsilla esiintyviin luustomuutoksiin, joita ovat ajoittain ilmaantuvat luunmurtumat, luustokivut sekä osteoporoottiset muutokset. Tutkimustietoa syöpälasten luustoon kohdistuvista haitallisista vaikutuksista on kuitenkin vähän.

Pekka Arikoski

Tiivistyvää yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä

Sosiaalihuollosta on viime vuosina muodostunut terveydenhuollon keskeinen yhteistyökumppani. Yhteistyön tarpeet ovat yhteydessä väestön ikääntymiseen, sosiaalisten ongelmien ja sairauspanoraaman muutoksiin sekä terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän työn kasvavaan tarpeeseen. Yhteiskunnan ja väestön muutokset tulevat todennäköisesti tiivistämään tätä yhteistyötä tulevina vuosina.

Aulikki Kananoja

Epäselvät reseptit aiheuttavat harmia

Joukko Oulussa veteraanikuntoutuksessa olevia henkilöitä oli lähestynyt kirjeitse sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhoa ja toivonut parannusta lääkereseptien kirjoittamiseen. Veteraanit halusivat, että niiden teksti kirjoitettaisiin isoilla kirjaimilla selvästi tekstaten tai koneella, jotta he saisivat itsekin selvää siitä, mitä heille syötäväksi annetaan.

Hyvän Tiedon Omena -palkinto lehdistöpäällikkö Maimu Haloselle

Lääketieteen toimittajat -yhdistyksen vuotuinen tunnustuspalkinto, Hyvän Tiedon Omena, myönnettiin tänä vuonna Lääkäriliiton lehdistöpäällikkö Maimu Haloselle. Palkinto jaettiin nyt yhdeksättä kertaa ja viime vuonna sen sai arkkiatri Risto Pelkonen.