20.7.1993 Konkurrens i hälso- och sjukvården

Det reviderade statsandelssystemet och därmed sammanhängande förändringar i lagstiftningen ökar avsevärt kommunernas handlingsfrihet och beslutanderätt vid organisationen av hälso- och sjukvårdstjänster. Nyordningen kommer att medföra att finansieringsfrågorna och produktionen av service i viss utsträckning avlägsnas från varandra. Dessutom kommer den att framtvinga konkurrens mellan serviceproducenterna. När reformen genomförts kommer marknadsekonomiska principer att kunna appliceras även på hälso- och sjukvården. Detta förmodas förbättra verksamhetens lönsamhet. Konkurrens inom sjukvårdssektorn ses som i grunden någonting positivt. I den dialog som förs om utvecklingen inom denna sektor kan man emellertid inte bortse från de basala principerna för begreppet fri konkurrens och hur dessa kan jämkas samman med de serviceformer som har etablerats i vårt land.

Milloin prostatahyperplasiaa on syytä hoitaa?

Eturauhasen liikakasvun tuomat ongelmat yleistyvät väestön ikääntymisen myötä. Eturauhasleikkaukset alkavat olla länsimaissa yleisimpiä miehille tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä. Prostatahyperplasian hoidon aiheita ja valintaa on syytä pohtia entistä tarkemmin jo taloudellisistakin syistä, mutta myös siksi, että potilaat eivät suinkaan aina ole olleet tyytyväisiä tulokseen. Prostatahyperplasian hoito on ehdottomasti aiheellinen, jos sairaus on aiheuttanut rakkoon tai ylempiin virtsateihin tiettyjä muutoksia, mutta valtaosalla potilaista hoitoratkaisu on tehtävä lievempien oireiden ja potilaalle niistä koituvien haittojen perusteella. Potilaan mielipiteellä on tällöin ratkaiseva merkitys.

Matti Kontturi

Hyödyttääkö kolorektaalikarsinooman leikkauksen jälkeinen seuranta?

Kolon- ja rektumkarsinoomaan sairastuvista potilaista 60-80 % voidaan nykyisin leikata radikaalisti. Silti syöpä uusiutuu leikkauksen jälkeen kolmanneksella potilaista. Seuranta tähtää uusiutumisen varhaiseen toteamiseen, jotta uusi radikaalileikkaus olisi mahdollinen. Karsinoembryonaalinen antigeeni (S-CEA) on herkin uusiutumisen osoitin, mutta sen käytön hyöty on varmentamatta. Käytännössä noin 10 % seurannassa olevista voidaan leikata uudelleen radikaalisti, mikä merkitsee ehkä 4 %:n korjausta kokonaisennusteeseen. Vaikka tiheitä S-CEA-määrityksiä ei voida suositella rutiinikäyttöön, on jonkinasteinen vähimmäisseuranta välttämätöntä hoidon tason seuraamiseksi.

Heikki J. Järvinen

Kuinka hoitaa uni-valverytmin häiriöistä johtuvaa unettomuutta?

Uni-valverytmi on yksi ihmisen sirkadisista rytmeistä. Sirkadiset rytmit ovat nykyisin alttiina häiriöille elämäntavoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Uni-valverytmin häiriöt voivat aiheuttaa sekä unettomuutta että liiallista päiväaikaista väsymystä. Niiden tunnistamisessa on apua yksinkertaisista keinoista, kuten uniseurantalomakkeesta. Hoitoina tulevat kysymykseen nukkumaanmenoaikojen sirkadinen siirto, sosiaaliset vihjeet ja oikein ajoitettu kirkasvalohoito sekä melatoniini.

Tiina Telakivi

Itsemurhaa yrittänyt päivystyspotilas yleissairaalassa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin itsemurhaa yrittäneiden, psykiatrista päivystyskonsultaatiota tarvinneiden potilaiden psykososiaalisia ja kliinisiä piirteitä. Huomattavan moni potilaista, noin kaksi kolmesta, oli saanut psykiatrista hoitoa jo ennen itsemurhayritystä. Hoitoon hakeutuneen potilaan ongelma tulisikin ratkaista mahdollisimman perinpohjaisesti jo hoitojakson aikana, jotta myöhemmiltä itsemurhayrityksiltä vältyttäisiin. Myös yleissairaalat ja terveyskeskukset ovat tärkeässä asemassa itsemurhien ehkäisyssä; henkilöstön pitäisi kyetä tunnistamaan somaattisten vaivojen vuoksi hoitoon hakeutuva itsetuhoinen potilas.

Juha Haatainen, Maija Purhonen, Heimo Viinamäki, Paula Ollonen Matti Pitkänen, Kyösti Väänänen, Leo Niskanen, Johannes Lehtonen

Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus

1980- ja 1990-luvulla tehtyjen ammatillisen kuntoutuksen seurantatutkimusten analysoinnin tarkoituksena oli selvittää kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä sitä, millä tekijöillä tuloksellisuutta on pyritty ennustamaan ja mittaamaan. Tuloksellisuutta mittaavat muuttujat liittyivät keskeisesti työhönpaluuseen ja ne olivat samoja kuin aikaisemmissakin seurantatutkimuksissa. Tuloksellisuuden yleistäminen oli vaikeaa, koska tutkimusasetelmat olivat kovin erilaisia. Psyykkisen sopeutumisen mittaaminen oli tutkimuksissa jäänyt vähäiselle huomiolle. Seurantatutkimuksissa ei yleensä ole otettu huomioon työllisyystilannetta. Kuntoutujien työhönpaluuseen vaikuttaa olennaisesti se, millaista käytäntöä työnantajat soveltavat vajaakuntoisuuden hoitamiseksi.

Markku Riipinen, Heikki Hurri, Hannu Alaranta

Suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1993

Influenssarokote annetaan yleisen rokotusohjelman osana maksutta henkilöryhmille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan. Sosiaali- ja terveysministeriön rokotuksia koskevassa ohjekirjeessä Kansanterveyslaitos velvoitetaan antamaan rokotteen käyttöä koskeva tarkempi suositus. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmä on laatinut oheisen, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille lähetetyn ohjeen. Se noudattaa oleellisilta osiltaan aiemmilta vuosilta tuttua käytäntöä.

Vesi piiskavamman hoitona

Peräänajokolarien seurauksena syntyvä niskan piiskavamma voi vaivata vuosikausia ja huonontaa elämänlaatua merkittävästi. Asiaan kuuluvat niskan liikerajoituksen lisäksi paikalliset kipupisteet. Näitä kipupisteitä on huonohkolla menestyksellä hoidettu steroidi- ja puuduteruiskein.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Jo häämöttää trombolyysin aika keuhkoembolian hoidossa

Satunnaistamattomat tutkimukset ovat antaneet ymmärtää, että trombolyysi on tehokkaampi keuhkoembolian hoitomuoto kuin pelkkä hepariini. Yhdysvalloissa on tehty monikeskustutkimus, jossa koordinaattorina näyttää toimineen legendaarinen Eugene Braunwald ja jossa selvitettiin 101 keuhkoemboliapotilaalla kumpi hoito on parempi: kudosplasminogeeniaktivaattoria 100 mg suoneen kahdessa tunnissa + hepariini-infuusio vai pelkkä hepariini-infuusio. Kaikille potilaille aloitettiin lisäksi antikoagulaatiohoito suun kautta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Rintasyövän seulonnan hyöty

Ruotsissa on tehty viisi satunnaistettua tutkimusta siitä, vaikuttaako rintasyövän seulonta mammografiakuvauksin rintasyöpäkuolleisuuteen. Nyt ruotsalaiset ovat julkaisseet yhteenvedon kokemuksistaan. Mukana tässä analyysissä oli 282 777 naista, jotka oli satunnaistettu joko mammografia-seulontaan tai verrokkiryhmään ja joita oli seurattu 5-13 vuotta. Maan mammografiatutkimusten tasoa pidetään korkeana, joten tuloksilla on arvoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu