Keinoalkuisesta lisääntymisestä kiistelty lakiehdotus: Sukusolujen luovuttajan nimi täysi-ikäisen lapsen tietoon

Oikeusministeriö valmistautuu antamaan keinoalkuista lisääntymistä koskevan lakiehdotuksen hallitukselle vielä tänä keväänä. Ehdotusta valmisteltaessa suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet kysymykseen luovuttajan salassapidosta lahjoitettuja sukusoluja käytettäessä. Valmistuneen lakiehdotuksen mukaan tieto luovuttajan henkilöllisyydestä säilytetään sosiaali- ja terveyshallituksen rekisterissä, josta lapsella on oikeus saada se tietoonsa täysi-ikäiseksi tultuaan. Kenelläkään muulla ei olisi oikeutta tietoon. Lakiehdotuksen mukaan vanhempia ei kuitenkaan velvoitettaisi kertomaan lapselle hänen syntytavastaan. Lapsettomuutta hoitavien lääkärien mielestä sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on pidettävä salassa hävittämällä luovuttajaa koskevat tiedot. Samalle kannalle on asettunut myös Lääkäriliitto.

Suvi Sariola

Outi Hovatta: Lailla pitäisi suojata lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhdetta

Väestöliiton lapsettomuusklinikan ylilääkärin Outi Hovatan mielestä tiedot lahjoitettujen sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä on ehdottomasti hävitettävä, elleivät sekä luovuttaja että lapsen vanhemmat nimenomaan toisin halua. Tietoisuus siitä, että lapsi voi täysi-ikäisenä selvittää luovuttajan henkilöllisyyden, saattaa hänen mielestään haitata perheen vuorovaikutussuhteita. Lakiehdotus jättää vanhempien harkintaan, kertovatko he lapselle lainkaan, että hän on syntynyt luovutetuista sukusoluista. Hovatta pelkääkin rekisteröinnin johtavan toivotun avoimuuden sijasta entistä suurempaan salailuun niin, että vanhemmat eivät lainkaan kerro lapselle hänen syntytapaansa.

Lain valmistelijat korostavat lapsen oikeuksien turvaamista

Oikeusministeriön virkamiehet ovat koko lakiehdotuksen kymmenvuotisen valmistelun ajan katsoneet, että lapselle on annettava oikeus tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Heidän mukaansa lähtökohtana on oltava syntyvän yksilön oikeuksista huolehtiminen, ja ratkaisut on tehtävä lapsen näkökulmasta. Vain syntyvä lapsi itse tietää, kuinka tärkeä tieto luovuttajan henkilöllisyydestä hänelle on, joten lain on turvattava hänelle mahdollisuus saada se. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa lainsäädäntötoimissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen mukaan lapsella on myös, jos mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa.

Suvi Sariola

Suomalaislääkäreiltä kirjoja Namibiaan

Lääkäriliiton Lääketiedetapahtumassa järjestämä kirjakeräys Pohjois-Namibiassa sijaitsevan Oshakatin sairaalan hyväksi tuotti varsin hyvän tuloksen. Vaikka kirjojen valinnassa jouduttiin kalliiden rahtikustannusten takia noudattamaan tiukkaa seulaa, saatiin kokoon 40 uutta kliinisen lääketieteen teosta lähetettäväksi Namibiaan.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 24.1.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse behandlade vid sitt sammanträde den 24 januari 1992 bl.a. följande ärenden:

Lars-Einar Floman

Valiokuntia vähennettiin, toimintaa tehostetaan

Lääkäriliiton laajaa valiokuntaorganisaatiota on tämän vuoden alusta uudistettu. Tavoitteena on entistä kevyempi koneisto, mutta tehokkaampi toiminta. Jäsenasia-, omalääkäri- ja terveyshallinnollinen valiokunta lakkautettiin ja kaksi valiokuntaa supistettiin jaostoiksi. Jäljellejäävien valiokuntien toimialuetta muutettiin samalla siten, että kaikki liiton ja jäsenten kannalta tärkeät kysymykset tulevat edelleen käsitellyiksi. Valiokuntien uusista tehtävistä ja kokoonpanoista päätettiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 24.1.92.

Marit Henriksson

Lääkäriliiton pysyvät toimielimet vuonna 1992

Valtionjaosto (edunvalvontavaliokunnan ja järjestövaliokunnan alainen)

Ruotsin lääkäriliitolta työsuojelupoliittinen ohjelma

Samalla kun lääkäri huolehtii potilaidensa terveydestä, saattaa hänen oma terveytensä vaarantua kiireisen työtahdin, liiallisen päivystyksen sekä muiden työhön liittyvien fyysisten ja psyykkisten riskitekijöiden takia. Ruotsin lääkäriliitto on kartoittanut lääkärien työssä ja työympäristössä olevat ongelmat sekä laatinut niiden pohjalta työsuojelupoliittisen ohjelman. Tutkimuksessa esiin tulleet riskitekijät ovat tuttuja myös suomalaisille lääkäreille.

Poistoilmoitus hoidon saatavuuden seurantaa palvelemaan

Kuluvan vuoden alusta poistoilmoitukseen merkitääm myös päivämäärä, jolloin on tehty päätös operatiivisen hoidon tarjoamisesta potilaalle. Tästä päivämäärästä ja sairaalaan saapumispäivämäärästä lasketaan jonotteluaika. Toteutuneiden odostusaikojen perusteella voidaan seurata hoidon saatavuutta monin tavoin.