Inbjudan till Nordisk konsensuskonferens om undersökning avallergi och annan överkänslighet

Nordisk Samarbetsnämnd för Medicinsk Forskning (NOS-M), som är ett samarbetsorgan mellan de medicinska forskningsråden i Norden, har tagit initiativ till att anordna en första nordisk konsensuskonferens. Som ämne för denna har man valt Undersökning av allergi och annan överkänslighet. Konferensen kommer att hållas i Stockholm den 10-12 november 1992.

Lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta: rankaisua vai myös ennaltaehkäisyä?

Sosiaali- ja terveyshallituksessa pidettiin 7.5.1992 ammatinharjoittamisen valvonnan palauteseminaari lääketieteellisille koulutusyksiköille. Läsnä olivat kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien lisäksi edustajat opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Duodecim-seurasta ja Suomen Lääkäriliitosta. Seminaarissa pohdittiin ammatinharjoittamisen valvonnan näkökulmasta lääketieteen peruskoulutuksen nykytilaa ja sen kehitysmahdollisuuksia.

Varusmiespalvelu hyväksytään orientoivan vaiheen palveluksi

Sosiaali- ja terveyshallitus rinnastaa varusmieslääkäripalvelun ja -hammaslääkäripalvelun lääkäreiden ja hammaslääkäreiden laillistamiseksi vaadittavaksi orientoivan vaiheen palveluksi seuraavasti: Lääkärit (lääketieteen lisensiaatit ja ulkomailla vastaavan tutkinnon suorittaneet): - 9 kuukautta 330 vrk palvelevien osalta - 6 kuukautta 240 vrk palvelevien osalta. Kahden kuukauden rajaus esitykseen nähden johtuu siitä, että 10 viikon peruskoulutuskurssia ei voida täysimääräisenä rinnastaa orientoivan vaiheen palveluun, jonka on pääsääntöisesti oltava lääkärin tehtävässä toimimista. Hammaslääkärit: - 6 kuukautta (koko orientoiva vaihe). Sekä lääkäreiden että hammaslääkäreiden osalta hyväksytään vastaavasti myös ennen päätöksestä tiedottaneen kirjeen päivämäärää (15.6.92) suoritettu palvelu. Hyväksymisen edellytyksenä on kaikissa tapauksissa pääesikunnan lääkintäosaston antama palvelutodistus.

Tietotekniikka yksityisvastaanotolla

Lääkärilehti julkaisee artikkelisarjan, jossa ohjelmistotoimittajille on tarjottu mahdollisuus oman tuotteensa esittelyyn. Esittelyt on pyritty vertailun yksinkertaistamiseksi laatimaan saman kaavan mukaan ja lisäksi tärkeimmät ominaisuudet on koottu vertailutaulukoksi. Ohjelmien testaaminen "objektiivisine" arvioineen sen sijaan jätetään lukijalle itselleen, koska se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Sarjan aloittaa yksityislääkäri Mikko Nenosen aiheeseen johdatteleva kirjoitus.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Rinnakkain vai peräkkäin?

Supertietokoneet ovat sukupuuttoon kuoleva laji. Tilalle on nousemassa massiivisesti rinnakkaiset koneet. Koneessa on yhden nopean keskusyksikön tilalla kymmeniä tuhansia mikroprosessoreita. Suorituskyky lähestyy teraflopin rajaa, uudet koneet tekevät tuhat miljardia kertolaskua sekunnissa.

Erkki Karjalainen

Ajatuksia "nomenklatuurasta"

Koska kunnallispolitiikan dosentti, julkishallinnon apulaisprofessori Risto Harisalo ja dosentti Timo Korhonen aikovat ilahduttaa meitä lukijoita kuukausittain kolumnisarjallaan Suomen Lääkärilehdessä ja koska ensimmäinenkin (SLL 18/92) herätti runsaasti eksplisiittisiä ja implisiittisiä kysymyksiä, "nomenklatuuran" entisenä jäsenenä haluaisin tuoda esiin eräitä ajatuksia.

Julkisen terveydenhuollon vai Harisalon-Korhosen kriisi?

Apulaisprofessori Harisalo ja dosentti Korhonen ambivalentisti kiittävät ja syyttävät terveydenhuoltojärjestelmäämme (SLL 18/92). Heidän mielestään luotu terveydenhuoltojärjestelmämme on toisaalta palvellut "kansainvälisen mittapuun mukaan kohtuullisen hyvin", mutta hetimiten manaavat: "..jos emme pysty jäsentämään terveydenhuoltoa kokonaan uusista lähtökohdista, on mahdollista, että menetämme sen."

Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu II

Olemme kiitollisia LKT Mikko Vienoselle ja dosentti Pentti Huoviselle, jotka ovat nähneet vaivaa voidakseen esittää hyvää ja rakentavaa kritiikkiä artikkelistamme "Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu". Olemme iloisa keskustelusta, joka koskee terveydenhuoltoa, yhteistä asiaamme. Haluamme olla yhtä niiden kanssa, jotka toivovat terveydenhuollolle menestystä ja jotka haluavat nähdä sen kukoistavana auringonnousun alana. Toivomme, että vastauksemme selkeyttää kantojamme.

Geriatria erikoisalana

Rauno Heikinheimon Suomen Lääkärilehdessä 17/92 julkaistussa kirjoituksessa "Geriatri vai muu spesialisti vanhuksen lääkäriksi?" esitettiin, että vanhusta hoitavan lääkärin tulisi olla primäärisesti geriatri tai toistaiseksi geriatrien puutteessa, geriatriaa harrastanut lääkäri. Tämän, vanhuksen oman lääkärin tekemän työn jälkeen potilas ohjattaisiin tarvittaessa lääketieteen tautikohtaisen erikoisalan

Geriatri vai muu spesialisti vanhuksen lääkäriksi?

Lääkärilehti julkaisi minulta pyytämänsä Lääkäripäivillä 8.1.92 pitämäni otsikkoaiheisen esitelmän ''Keskustelua''-osastossaan. Ja kas, kuin tilauksesta professori Leif Sourander tarttuikin syöttiin ja näin saatiin keskustelu aikaan. Kuinka paljon mieluummin luemmekaan itsekukin pienen erimielisyyden ryydittämää kiistakirjoittelua kuin jotakin tasapaksua tajunnanvirtaa tai likilaskuista litaniaa! Siis lukekaa hyvät kollegat sivut 1716-17 Lääkärilehden numerosta 17/92. On mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää tekstiä! Mitä mieltä itse olet?