Lääkärien yhteiskunnallisen aseman murros 1800-luvulla

Tänä päivänä lääkärit yleensä ja kirurgit erityisesti ovat ammattien arvostusta mitattaessa sosiaalisen statusasteikon huipulla. Toden teolla lääkärit kuitenkin alkoivat nousta kärkeen vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Viime vuosisadan Suomen statusammatti numero yksi oli lakimiehen, lähinnä siksi, että aatelisto katsoi lakimiehen uran arvolleen sopivaksi. Lääkäreiltä puuttui aluksi tämä selkeä kytkentä johtavaan säätyyn. Lääkintätaidostakaan ei ollut arvovallan lisääjäksi - lääketieteen suuret voitot olivat vielä edessäpäin. Ammatin statuksen nousua auttoi kuitenkin tieteen ja yliopiston kasvava arvostus yleensä.

Pekka Sörensen

Tiivis EKG-oppikirja

Sanden ja Sigurdin rytmihäiriöiden EKG-diagnostiikka käsittelevä kirja poikkeaa muista EKG-oppikirjoista siinä, että tämä kirja kattaa EKG:n lisäksi myös rytmihäiriöiden hoitolinjat ja lääkevalinnat. Kirja on kirjoitettu CAST-tutkimuksen (Cardiac Arrhythmia Suppression Trial) tulosten tultua julkisuuteen. Sen tekstin ja suositukset on tarkastanut Ronald W. F. Campbell Newcastlesta.

Toimittanut Timo Klaukka

Raskasta neuropatologiaa

Yhdysvalloissa National Institute of Health on julistanut 1990-luvun aivojen vuosikymmeneksi korostamaan neurotieteitten keskeistä osuutta biomedisiinisen tutkimuksen alueella. Suomessa tällä vuosikymmenellä samanlaisen viestin kertovaa oltermannin sauvaa kuljetetaan Terveet aivot -projektissa. Aivothan ansaitsisivat erikoisaseman pysyvästikin: lahjakkaiden aivojen saavutuksiahan ovat kaikki tieteen tulokset.

Toimittanut Timo Klaukka

Ilmestynyt

Vastikään on ilmestynyt uusi Ruokaremontti -niminen kirja, joka tarjoaa ravitsemuksesta helposti omaksuttavaa tietoa ylipainoisille ja muille terveellisestä ruoasta kiinnostuneille. Kirja motivoi lukijaa tarkistamaan ruokavaliotaan kevyempään suuntaan. Se sisältää perustietoa ravintoaineineista ja niiden tehtävistä elimistössä sekä antaa ohjeita aterioiden ajoituksesta ja liikunnasta. Kotitalouden lehtori Sisko Hakala on pyrkinyt kirjassaan yksinkertaiseen ja selkeään ilmaisuun, joten asiat ovat vaivatta kenen tahansa omaksuttavissa. Kevyempään ja terveellisempään ruokavalioon siirtyminen käy kätevästi kirjassa esitellyn yli 150 ruoanvalmistusohjeen avulla. Ohjeissa suositaan vihanneksia, juureksia, marjoja, kokojyväjau-hoja ja kasvisöljyä. Aterian energiapitoisuus on ilmaistu kunkin reseptin jälkeen. Ohjeiden perusteella on helppo valmistaa terveellistä, edullista ja ilmeisesti myös maistuvaa kotiruokaa. Gummeruksen julkaiseman Ruokaresepti -kirjan (224 s.) ohjehinta on 98 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Koleraepidemioiden opetuksia

Aasialaista koleraa (cholera asiatica) on esiintynyt jatkuvasti useissa Aasian maissa, mutta se alkoi leviätä muihin maanosiin vasta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Tauti on aiheuttanut koko maailmassa useita miljoonia kuolemantapauksia. Yleisesti puhu-taan seitsemästä laajasta koleraepidemiasta tai pandemiasta vuosina 1817-1820, 1826-1837, 1846-1855, 1865-1884, 1892-1909, 1914-1918 ja vuodesta 1961 alkaen. Ajanjaksojen rajat ovat jossakin määrin mielivaltaisia. Epidemiat ulottuivat myös Suomeen vuosina 1831, 1848, 1853-1854, 1871 ja 1892-1894.

Jos ei perusturvaa - väliäkö oikeudellakaan?

Ei (presidentin)valtaa maassa saa ken itse sit' ei hanki. Sama koskee lääkärinvaltaa. Nyt osastonhoitajat määräilevät jo potilaiden lääkityksiäkin, kiroili eräs kollega tehyn valtaa. Jos Eeva antoi lakaista itsellään hallituksen sisäisiä saunanlauteita ketä siellä Pokkakaan enää pokkaa? Vai kestääkö pokka?

20.7.1992 Lääkärilehden lukijoiden mielipiteet selvitetty

Suomen Lääkärilehden lukijoiden mielipiteitä selvitettiin lukijatutkimuksella edellisen kerran 1986. Lehden koko muutettiin suuremmaksi vuonna 1990, samana vuonna lehden päätoimittaja vaihtui ja toimitustyötä tehostettiin yhden uuden toimittajan voimin.

Taito Pekkarinen

20.7.1992 Opinionsundersökning bland Läkartidningens läsare

Âsikterna bland Finlands Läkartidnings läsare pejlades senast år 1986 genom en enkät. Tidningen fick ett större format 1990, samma år som en ny chefredaktör tillträdde och det redaktionella arbetet effektiviserades genom anställning av ytterligare en redaktör.

Taito Pekkarinen

Kannattaako systolisen hypertension hoito?

Systolisen hypertension esiintyvyys alkaa kasvaa ikäluokittain 60 ikävuoden jälkeen. Yli 70-vuotiailla sen esiintyvyys on yli 20 %. Systolisen hypertension hoidosta ei ole ollut kontrolloituja tutkimuksia, mutta ensimmäisen interventiotutkimuksen lupaavat tulokset antavat aiheen pohdintoihin. Vakavien aivo- ja verisuonisairauksien määrää kyettiin systolisen hypertension hoidolla merkitsevästi vähentämään, mutta ei kuolleisuutta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tutkimusaineiston suuren valikoitumisen takia on tutkimustulosten yleistyksessä varovaisuus paikallaan.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis

Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa?

Pelkästään oireettoman hyperkolesterolemian perusteella ilman muita riskitekijöitä ei lääkehoidon määräämiseen ainakaan naisille ole syytä, ellei kyseessä ole familiaalinen hyperkolesterolemia tai matala HDL-kolesteroli -oireyhtymä. Riskiryhmille pitäisi määrätä tiukemmat hoitorajat kuin muille, ja lääkehoito tulisi suunnata niihin kuuluviin. Pelkkä kokonaiskolesterolitason määritys ei mittaa riittävästi yksilön sepelvaltimotaudin vaaraa. Tärkeää on selvittää lipidiprofiili, erityisesti HDL-kolesterolin osuus ja triglyseriditaso, sekä kiinnittää huomiota myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Hoitosuosituksissakin pitäisi ottaa huomioon iän ja sukupuolen vaikutukset lipidiprofiiliin.

Matti Nikkilä