Päivystyksessä aloittelevan lääkärin on osattava kestää epävarmuutta. Vanhempi kollega voi helpottaa alkutaivalta olemalla lähellä – vaikkapa istumalla konkreettisesti viereen.

Moni päivystystyötä tekevistä lääkäreistä on uransa alkuvaiheessa. Nuorelle lääkärille päivystys on haastava ympäristö ja voi vaatia ajattelutavan muutosta, kertoo akuuttilääkäri Teemu Munter.

– Varsinkin siinä tulee monelle tuen tarve, että oppii sietämään tiettyä epävarmuutta, Munter sanoo.

Lääketieteen opinnoissa puhutaan paljon diagnoosiin pääsemisestä. Akuuttilääketieteen näkökulmasta tärkeämpää on kuitenkin todeta tai sulkea pois vakavat tilat, joissa tarvitaan kiireellistä hoitoa.

Esimerkiksi terveyskeskuksesta sairaalan päivystykseen siirtyvällä lääkärillä on edessään myös roolin vaihto.

– Aika monelle tulee pieni ensijärkytys, kun onkin yhtäkkiä vastaanottavassa päässä ja pitäisi hoitaa niitä asioita, joita on aikaisemmin siirtänyt eteenpäin, Munter sanoo.

Aloita konsultaatio kysymällä

35-vuotias Munter luennoi päivystystapauksista lokakuussa Nuori lääkäri -päivillä Helsingissä. Lääkärilehti kysyi häneltä neuvoja nuorille lääkäreille ja heidän kanssaan työskenteleville kollegoille.

– Itse koin nuorena lääkärinä, että asioista on vaikea kysyä, jos ei tiedä mistä kysyy, Munter sanoo.

Vuorovastaavan lääkärin roolissa hänellä on tapana istahtaa nuoren kollegan viereen, kysyä kuulumisia ja ehdottaa tapausten tarkastelemista yhdessä.

– Sieltä voi tulla monta sellaista kysymystä, mitä hän ei todennäköisesti olisi muutoin soittanut tai kysynyt.

Neuvojen pyytäminen on helpompaa, jos työilmapiiri on hyvä. Munterin työpaikalla Tyksissä kahvihuone on pyritty pitämään matalan kynnyksen keskustelupaikkana, jossa voidaan myös purkaa haastavia potilastilanteita.

Jos tilanne ei edisty eikä ratkea yksinkertaisella tiedonhaulla, Munter neuvoo nuoria lääkäreitä kääntymään kollegan puoleen ajoissa. Konsultaation hän neuvoo aloittamaan kysymyksellä ja kuvailemaan tilannetta vasta sitten.

– On paljon helpompi ottaa asiasta kiinni, kun kerrotaan heti alkuun se kysymys, johon pyydetään vastausta.

Kollegan on oltava tavoitettavissa

25-vuotiaat terveyskeskuslääkärit Louna Penttinen ja Kiia Tefke valmistuivat keväällä ja tekevät päivystystä päivätyönsä ohella.

Penttinen päivystää Kotkan keskussairaalassa ja Tefke terveyskeskuksen iltavastaanotolla Kuopiossa. Päivystyspaikat ovat heille tuttuja jo opiskeluajoilta.

– Kun on pyörinyt samassa paikassa vähän enemmän ja tuntee ihmisiä, on helpompi mennä kysymään, Penttinen sanoo.

Neuvojen pyytämistä helpottavat myös käytännön asiat, kuten jos vanhemmat kollegat ovat fyysisesti lähellä. Vanhempi lääkäri voi esimerkiksi kertoa, miten hänet voi tavoittaa vuoron aikana, ja painottaa, että aina saa kysyä.

Tukea vaativista asioista Penttinen ja Tefke mainitsevat erotusdiagnostiset haasteet, erikoislääkärin osaamista vaativat tilanteet ja hyvin huonokuntoiset potilaat.

– Pääsääntöisesti kokeneilla lääkäreillä ja senioreilla, joihin olen törmännyt, on aika auttamishaluinen asenne, Penttinen kertoo.

Myös vertaistuki auttaa

Muita nuoria lääkäreitä Penttinen ja Tefke neuvovat tarttumaan rohkeasti erilaisiin tapauksiin. Vuoron alussa voi myös huikata, että on päivystyksessä kokematon.

– Koulutuksen aikana on myös korostettu aika paljon, että meillä on oikeus ja toisaalta velvollisuus harrastaa konsultaatiota. Jos on sellainen olo, että kysyisikö vai ei, niin kannattaa kysyä matalalla kynnyksellä, Penttinen sanoo.

– Vertaistukikin on päivystyksessä ihan mukavaa. Jos on suht samassa vaiheessa uraa olevia, niin siitäkin saa aika paljon, että heidän kanssaan pystyy käymään asioita läpi.

Epävarmuuden sietäminen on tullut myös Tefkelle ja Penttiselle tutuksi.

– Itseäni on helpottanut se, että koettaa oppia tunnistamaan, onko tässä akuutti hätä vai sellainen asia, jonka ei tarvitse ratketa päivän tai illan aikana, Tefke sanoo.

– Aina ei välttämättä tarvitse saada kaikkea valmiiksi.

Lue lisää: Pelottava päivystys