Lääkäriliiton yhteiskuntasuhteet kävi läpi puolueiden ohjelmia ja analysoi, millaisilla linjauksilla puolueet lähtevät kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Lääkäriliiton vaalitavoitteista erityisesti omalääkäri saa vahvan tuen.

Puolueet ovat päivittäneet ohjelmiaan tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Laajempien puolueohjelmien lisäksi puolueilta löytyy erillisiä linjapapereita koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Näihin tutustumalla voi saada osviittaa puolueiden tulevista hallitusohjelmatavoitteista ja seuraavan vaalikauden työlistasta.

Lääkäriliiton vaalitavoitteista erityisesti omalääkäri saa kannatusta läpi puoluekentän.

Puolueet yksimielisiä omalääkäristä

Omalääkärimalli mainitaan käytännössä kaikkien puolueiden papereissa. Osa kannattaa omalääkäri–omahoitaja-työparimallia (SDP, vasemmistoliitto) tai omatiimimallia (vihreät). Kokoomus korostaa valinnanvapautta omalääkärin valinnassa ja keskusta perhelääkärimallia. RKP nostaa esiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yrittäjyyspohjaisen eli ammatinharjoittajamallin.

Perussuomalaiset ei ole vielä julkaissut päivitettyä puolue- tai sote-ohjelmaansa, mutta taustakeskustelujen perusteella omalääkärille löytyy tukea myös sieltä. Myös kristillisdemokraattien ohjelmat ovat päivityksen alaisina. Liike Nytin verkkosivuilta ei löytynyt perinteistä puolueohjelmaa, mutta puolueen peräti yhdeksi päätavoitteeksi on sivuilla nostettu omalääkäri jokaiselle.

Rahoitusmallia halutaan uudistaa, mutta konkretiaa vielä uupuu

Terveydenhuollon rahoitusmallin uusiminen on ymmärrettävästi puolueille omalääkäriä hankalampi rasti. Rahoitusmallin uudistamistarve tunnistetaan, mutta tarkemmat linjaukset ovat vielä isolta osin auki, kuten mitä tapahtuu diagnoosiperustaisuudelle.

Maakuntaveroa kannattavat tällä hetkellä ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto. Puolueita jakavat odotetusti myös Kela-korvaukset. Yhteistä linjaa voisi löytyä esimerkiksi matkakustannusten siirrosta hyvinvointialueiden vastuulle. Siirtoa kannattavat ainakin keskusta, RKP, SDP ja vihreät. Lääkäriliiton esitys on, että monikanavarahoituksen ongelmia lievennetään siirtämällä valtion vastuulla olevia rahoitusinstrumentteja, kuten matka-, kuntoutus- tai lääkekorvausvastuita hyvinvointialueiden rahoitusvastuulle.

Oli halua tai ei, tulevan hallituksen on tarkasteltava myös vanhuspalvelujen rahoituspohjaa, jottei niiden yhä rajusti kasvava tarve syö hyvinvointialueiden rajallisesta budjetista aina vain suurempaa osaa muiden potilasryhmien kustannuksella.

Lisätäänkö aloituspaikkoja tai koulutuksen resursseja?

Lääkärien koulutusmäärän kasvattamisen suosio vaikuttaa loogisesti laskeneen puolueiden keskuudessa, kun lääkärimäärä kasvaa jo nyt tehdyillä päätöksillä vähintään 300–400 työikäisellä lääkärillä joka vuosi.

Edelleen koulutusmääriä haluaisivat ohjelmiensa perusteella kasvattaa RKP, vasemmistoliitto ja vihreät. Ensiksi mainittu antaa myös numeraalisen tavoitteen: RKP esittää sote-ohjelmassaan 200 aloituspaikan lisäystä lääketieteen koulutuksen aloituspaikkamääriin​.

Lääkärikoulutuksen resursseista ja laadusta puhutaan lähinnä ylätasoisesti. Esimerkiksi tällä hallituskaudella entisestään leikattuja STM:n koulutuskorvauksia ei ainakaan vielä ohjelmissa esitetä nostettavaksi.