Välikorvatulehduksen filosofiaa
Lääketiede on täynnä kysymyksiä, joita voi luonnehtia filosofisiksi – ne eivät ratkea empiirisen lääketieteen sisällä.
Useimmat diagnoosit ilmenevät jatkumoilla. Ne ovat ihmisten laatimia määritelmiä, jotka heijastelevat tutkimuksen tilaa ja kulttuurisia seikkoja.
Myös tavallisiin tauteihin ja lääkärin arkiseen työhön liittyy arvovalintoja, vaikka nämä eivät useimmiten olekaan ongelmallisia.
Tieteellinen näyttö on yksinään sokeaa eikä kerro, miten tulisi toimia.
”Vuosituhansien mittainen ajattelu ja erityisesti filosofia eivät ole tuottaneet muuta kuin ’järjestelmien hautausmaan’, josta käsin nämä järjestelmät kulkevat ympäriinsä kuin aaveet. Osa filosofeista yrittää tappaa näitä haamuja, toiset herätellä niitä henkiin” (1). Näin kirjoitti vuonna 1921…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



