Lähtökohdat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatria organisoitiin 2000-luvun alussa avoimen dialogin mallin mukaan. Kuvaamme Länsi-Pohjassa mielenterveyshoitoa saaneiden nuorten selviytymistä suhteessa muihin sairaanhoitopiireihin.

Menetelmät Kohortti muodostettiin 2003–2008 nuorisopsykiatriseen hoitoon tulleista (n = 56 865). Palvelujen käyttöä seurattiin 10 vuoden ajan hoidon alusta. Regressiomalleilla ­tutkittiin, miten aloituspaikka oli yhteydessä hoidon pitkittymiseen ja kuolleisuuteen.

Tulokset Lääkealtistusta ja sairaalapäiviä oli vähiten Länsi-Pohjassa hoitonsa aloittaneilla. ­Työkyvyttömyystukea maksettiin vähiten Husissa, Itä-Savossa, Vaasassa ja Länsi-Pohjassa hoitonsa aloittaneille. Vakioitu kuolleisuussuhde oli pienin Husissa, Itä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Länsi-Pohjassa. Työkyvyttömyyden ja mielenterveyshoidon jatkumisen todennäköisyys ­oli pienin Länsi-Pohjassa hoitonsa aloittaneilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä ­verrattuna Husin, Itä-Savon, Kanta-Hämeen ja Vaasan alueisiin.

Päätelmät Dialogisen hoitomallin mahdollisuuksia mielenterveyspalvelujen tehostajana on ­aiheellista selvittää edelleen.