Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e49884, www.laakarilehti.fi/e49884

Lääkärit kertovat, kuinka asiakastietolain muutos voisi vaikuttaa työhön: ”Heikentää edelleen yksityisyyden suojaa”

Vireillä oleva lakiuudistus laajentaisi poliisin tiedonsaantioikeuksia. Infektiolääkäri Matti Ristola, lähisuhdeväkivaltaan perehtynyt apulaisylilääkäri Riina Korjamo ja omalääkäri Anniina Jääskeläinen pohtivat, millaisia vaikutuksia muutoksella olisi.

Anu-Elina Ervasti

”Heikentää edelleen yksityisyyden suojaa”

Kun Matti Ristola vastasi osastonylilääkärinä Husin hiv-potilaiden hoidosta vuosina 1997–2018, poliisilta tuli silloin tällöin diagnooseihin liittyviä tietopyyntöjä. Usein taustalla oli epäily hi-viruksen tartuttamisesta. Ristola tarkasteli kutakin tapausta erikseen ja saattoi kysyä myös syyttäjän kantaa.

– Silloin poliisilla oli tapana julkistaa tutkittavien nimiä ja kuvia tutkinnan aikana, siis ennen syytteen nostamista tai ensimmäistäkään oikeuskäsittelyä. Valitettavasti myös lehdistö julkaisi niitä hyvin auliisti, nykyään eläkkeellä oleva Ristola kertoo.

Kun lääkehoidot kehittyivät, myös tartuttamiseen liittyvät rikosnimikkeet kevenivät. Ristola pohti noina vuosina paljon potilaan tietosuojan ja yleisen edun rajanvetoa. Nyt häntä huolettaa vireillä oleva lakimuutos, joka lisäisi poliisin tiedonsaantioikeuksia.

– Tämä tulee edelleen heikentämään yksityisyyden suojaa. Kun tilanteet ovat moninaisempia, on tietysti vaara, että virhearviointeja tapahtuu.

Vapaus vähenisi, vastuu säilyisi?

Terveydenhuollon työntekijä saa jo nyt ilmoittaa poliisille muutoin salassa pidettäviä tietoja, kun tarkoituksena on väkivallan uhkan arviointi ja estäminen. Nyt oikeus on muuttumassa velvollisuudeksi, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa.

Ilmoitusvelvollisuuden rajana olisi sellaisen väkivaltarikoksen uhka, jonka enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Tällainen on esimerkiksi perusmuotoinen pahoinpitely. Käytännössä rajaa siitä, milloin lääkärin on ilmoitettava väkivallan uhasta, vedettäisiin selvästi alaspäin.

Lisäksi tietoja olisi luovutettava poliisin pyynnöstä.

Ristola pohtii lakiesityksen vaikutusta oikeusturvaan: Yhtäältä ammattilaisten harkintavalta vähenisi. Toisaalta oikeudellinen vastuu säilyisi ja vaatimukset kasvaisivat, jos lääkärin pitäisi osata arvioida, milloin vaikkapa potilaan suunsoitto vastaanotolla aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.

– Minusta siinä ollaan huteralla pohjalla. Lakiesityksen perusteluissakin todetaan, että jopa huippuammattilaisten kyvykkyys ennustaa väkivaltatapahtumia on keskinkertainen.

”Epärealistinen aikataulu”

Ristolalla on kokemusta myös siitä, kuinka pelko terveystietojen leviämisestä ulkopuolisille voi vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Jos yleinen luottamus tietosuojaan rapautuisi, se saattaisi vaikuttaa myös esimerkiksi tartunnanjäljitykseen.

– Etteivät ihmiset enää hakeutuisi testeihin tai suostuisi paljastamaan kontaktejaan.

Hyvää lakiesityksessä on Ristolan mielestä se, että poliisi ei suuntaisi tietopyyntöjään kenelle tahansa, vaan tietojen luovutuksesta päättäisi vastaava johtaja.

Ristola olisi kaivannut esityksen perusteluihin vahvempaa näyttöä ja laajempaa kansainvälistä katsausta. Kuinka varmistettaisiin, ettei tuloksena ole vain tehotonta byrokratiaa? Kuka auttaisi esimerkiksi lääkäriä arvioimaan, milloin ilmoitukseen on aihetta?

– Käytännössä koko Suomen terveydenhuolto pitäisi kouluttaa tähän asiaan. Se, että laki olisi vajaan vuoden kuluttua voimassa, on minusta aika epärealistinen aikataulu.

Lue lisää: Enemmän hyötyä vai haittaa? Tästä on kyse lääkärien ilmoitusvelvollisuutta laajentavassa lakihankkeessa

Lue lisää: Lääkärin oikeus luovuttaa potilastietoja muuttuu lakisääteiseksi pakoksi

Lue lisää: Uskaltaako perheväkivallan uhri pian lääkäriin?

Kirjoittaja

Anu-Elina Ervasti


Faktat

Tavoitteena ehkäistä väkivaltaa

– Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille velvollisuutta ilmoittaa poliisille muutoin salassa pidettäviä tietoja, kun epäillään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa.

– Velvollisuus koskisi tilanteita, joissa ammattilainen saa työssään tietoja, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan väkivallan vaarassa.

– Henkilöstöllä on nykyisinkin oikeus ilmoittaa tietoja poliisille tällaisessa tilanteessa. Nyt se muuttuisi velvollisuudeksi.

– Velvollisuus rajattaisiin sellaisten väkivaltarikosten uhkaan, joiden enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Poliisille olisi luovutettava välttämättömät tiedot uhkan arvioimiseksi ja estämiseksi.

– Tietoja tulisi luovuttaa myös poliisin pyynnöstä. Tällöin niiden luovuttamisesta päättäisi palvelunantajan vastaava johtaja.

– Esitys asiakastietolain muutoksesta on eduskunnan käsittelyssä. Sen on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2027. Tavoitteena on lisätä viranomaisten mahdollisuuksia ehkäistä ja estää vakavaa väkivaltaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat