Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e50059, www.laakarilehti.fi/e50059

”Riittävä varhainen altistus eri ruoka-aineille suojelee allergialta”

Hengitysallergioiden ja astman ehkäisy on vielä lapsenkengissä, sanoo professori Mika Mäkelä, yksi tiedeteeman katsausten kirjoittajista.

Ulla Toikkanen

Kysymys, miksi jotkut lapset sairastuvat allergiaan ja jotkut taas eivät, on todella monisäikeinen, toteaa professori, vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä Husin Tulehduskeskuksesta.

– Siihen ei pysty vastaamaan yhdellä lauseella. Tiedetään erilaisia ympäristöön ja elintapoihin liittyviä riskejä. Toisaalta tunnistetaan jonkin verran geneettisiä alueita genomissa, jotka liittyvät allergisiin sairauksiin. Tämä on aina geenien ja ympäristön vaikutuksen yhteispeliä.

Tätä aihetta käsittelee Lasten immunologia -tiedeteeman katsaus Miksi yksi lapsi sairastuu allergiaan ja toinen ei?

Runsaasti uutta tutkimusta

Ruoka-allergiasta ja välttämisruokavaliosta on tullut erittäin paljon uutta tutkimustietoa. Melkein tiedetsunami on ilmennyt viimeisten kymmenen vuoden aikana Mäkelän mukaan.

– Suurissa kansainvälisissä tutkimuksissa näkyy, että riittävä varhainen altistus eri ruoka-aineille suojelee ruoka-allergialta.

Toinen erittäin iso tutkimuskohde on mikrobisto, joka muuttuu jatkuvasti.

Hän toteaa, että lasten mikrobiston muutokset on pystytty yhdistämään hyvin monissa tutkimuksissa allergiariskiin.

Millaista tutkimusta tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa pitäisi Mäkelän mielestä tutkia, miten voitaisiin hienosäätää ohjeita esimerkiksi vauvaperheille siitä, miten parhaiten ehkäistään allergisia sairauksia.

Toistaiseksi on vähän näyttöä, että mikrobistoon kajoamalla pystytään vaikuttamaan atooppiseen ihottumaan, mutta ei juuri ruoka-allergioihin.

– Sen sijaan näyttöä on siitä, että varhaisella allergeenialtistuksella voidaan ehkäistä ruoka-allergioita.

Hengitysallergioiden ja astman ehkäisy on Mäkelän mukaan vielä lapsenkengissä. Sinne suunnataan tutkimusta erityisen paljon.

– Pyrkimyksenä on löytää todella tärkeitä ja vaikuttavia tekijöitä.

Suomessa tehdään paljon kontrolloituja interventiotutkimuksia ja jonkin verran rekisteripohjaisia tutkimuksia.

Hän kuvaa, että Suomen tutkimusrahoitus rajoittaa sellaisten isojen seurantakohorttien kokoamista, joita käytetään paljon maailmalla.

– Niissä saattaa olla tuhansia lapsia, joita seurataan kymmenien vuosien ajan. Tällaiseen ei suomalainen tutkimusrahoitus valitettavasti veny.

Tiedeteeman artikkelit:

Lue lisää: Lasten immunologia ulottuu ehkäisystä täsmähoitoihin

Lue lisää: Miksi yksi lapsi sairastuu allergiaan ja toinen ei?

Lue lisää: Soluterapiat kehittyvät – immuunihäiriöiden hoito laajenee

Lue lisää: Biologiset lääkkeet lapsilla – mitä tulee huomioida?

Lue lisää: Näin suojaat vaikeasti immuunipuutteista lasta infektioilta

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat