Liiton toimiston organisaatio uudistui

Lääkäriliiton toimiston organisaatio viilattiin vuodenvaihteeksi uuteen uskoon. Samalla tuli voimaan tuore johtosääntö. Tärkein muutos joulukuussa hyväksyttyyn johtosääntöön on, että vastuu useimpien toimiston työntekijöiden palkkaamisesta siirtyy hallitukselta liiton toimivalle johdolle.

Liiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle: Lääkelaitosta ei tarvita lääkäreitä valvomaan

Lääkelaitoksen ei ole tarpeen valvoa lääkkeitä määräävien ammattihenkilöiden toimintaa, sillä tästä tehtävästä huolehtivat jo Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO ja lääninhallitukset. Näin toteaa Lääkäriliitto sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa. Lausunto koskee ministeriön luonnosta hallituksen esitykseksi lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain ja lääkelain muuttamiseksi.

Katja Patronen

Terveyskeskusten lääkärivaje vuonna 2003 ilmoitettua pienempi: Terveyskeskusten lääkärivajeen kasvu on hidastunut

Lääkäriliiton viime marraskuussa julkaistun selvityksen mukaan lääkärivaje oli kasvanut 15,8 prosenttiin maamme terveyskeskuksissa. Uusitussa analyysissa on osoittautunut, että tilanne ei ole niin huolestuttava kuin ensi tiedot osoittivat: kokonaisvaje oli todellisuudessa 12,1 prosenttia. Virhe johtui siitä, että tilastoaineiston analyysissa oli tarkistamattomia lukuja. Lääkäriliitto pahoittelee aiemmin antamaansa väärää informaatiota. Korjatut taulukot julkaistaan oheisena.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 2004

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 420 euroa. Tähän sisältyy 8 euron suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Pentti Alhola Erkki Laakso

Läkarförbundets medlemsavgifter 2004

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 420 euro. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 8 euro. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Pentti Alhola Erkki Laakso

In memoriam Tero Tapani Tikanoja 5.6.1953-5.11.2003

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikan kardiologi, dosentti Tero Tikanoja kuoli pitkäaikaiseen sairauteen kotonaan 5.11.2003. Klinikkamme menetti taitavan, yhteistyökykyisen kollegan ja ansioituneen kliinisen opettajan. Tero vietti lapsuutensa ja kouluikänsä Kuopiossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistuen lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1978. Tutkimustyö kiinnosti Teroa jo opiskeluvaiheessa, ja pian valmistumisensa jälkeen hän aloitti imeväisikäisten lasten proteiiniravitsemusta koskevan väitöskirjatyönsä Helsingin yliopistossa. Väitöskirja valmistui vuonna 1983, jonka jälkeen Tero lyhyen terveyskeskus- ja keskussairaalajakson jälkeen tuli Kuopion lastenklinikkaan erikoistumaan. Lastentautien erikoislääkäriksi hän valmistui vuonna 1987, ja jatkoi sen jälkeen työtään Kuopion lastenklinikassa apulaisopettajana vuosina 1987-1991. Kun Kuopion lastenklinikalla 1980-luvun lopulla yllättäen tarvittiin uutta lastenkardiologia, Tero otti innostuneena haasteen vastaan. Hän hankki tarvittavan koulutuksen Helsingin lastenklinikalla ja sai vuonna 1991 lastenkardiologin erityispätevyyden. Runsaan vuosikymmenen ajan hän ehti kehittää lastenkardiologiaa Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Vuonna 2001 hänet nimitettiin lastentautiopin dosentiksi Kuopion yliopistoon. Kliinisen työn ja opetustoimintansa ohella hän hoiti luottamustehtäviä toimien esim. Lastenlääkäriyhdistyksen varainhoitajana ja Suomen Kardiologisen seuran lastenkardiologisen jaoksen puheenjohtajana. Useat kuopiolaiset lastenlääkäripolvet saivat nauttia Teron taitavasta opetuksesta. Neonatologian koulutusjaksoon sisällytettiin hänen aloitteestaan sydäntutkimusmoduli, joka ratkaisevasti lisäsi erikoistuvien lastenlääkäreiden valmiuksia ymmärtää syntymänaikaisten verenkiertohäiriöiden rakenteellista ja toiminnallista taustaa. Tero oli erityisen kiinnostunut sydämen ultraäänitutkimusten kehittämisestä. Hän ohjasi tätä aluetta kartoittavan väitöskirjatyön, joka valmistui vuonna 2003. Taitava opettaja sai tunnustusta myös oppilailtaan. Kuopion yliopiston lastenkurssin opiskelijoiden arvion perusteella Tero sai lastenklinikan opetuspalkinnon. Vuonna 2000 Pohjois-Savon lääkäriyhdistys valitsi hänet Vuoden Lääkäriksi. Neonatologiaan syvällisesti perehtynyt Tero osallistui vastasyntyneiden teho-osaston aktiivityöhön koko ammattiuransa ajan, ja konsultanttina aivan elämänsä loppuun saakka. Nuorempien kollegoiden ammatillisen kasvun ja kehityksen tukeminen oli lähellä Teron sydäntä, ja hän ehti toimia monen erikoistuvan lastenlääkärin tutorina. Tero sai voimaa liikunnasta ja luonnosta. Hän oli aktiivinen suunnistaja, joka osallistui useamman kerran Jukolan viestiinkin. Murtomaahiihto oli hänen mieluisin talviurheilulajinsa. Sosiaalisesti lahjakkaana yksilönä hän onnistui vetämään myös vähemmän liikunnalliset kollegansa mukaan harrastuksiinsa. Tero joutui elämänsä viimeisinä vuosina kokemaan oman sairautensa rajoitusten ohella muitakin raskaita menetyksiä. Suru, joka varjosti hänen henkilökohtaista elämäänsä, ei kuitenkaan näkynyt hänen ammattitoiminnassaan. Tero halusi voimiensa vähenemisestä huolimatta hoitaa työnsä hyvin loppuun asti. Me työtoverit tiedämme, että Tero sai tarvitsemansa tuen perheeltään ja ystäviltään, ja oli onnellinen ehdittyään nähdä lastensa kasvun aikuisuuden kynnykselle.

Kirjallisuus ja inhimillinen ymmärtäminen

Katsauksessa tarkastellaan niitä perusteita, joiden mukaan kirjallisuuden lukemisen ajatellaan edistävän toisen ihmisen empaattista ymmärtämistä. Huomion kohteena ovat kertovalle fiktiolle ominaiset kerronnan keinot sekä niiden merkitys lukijan havaitsemiseen ja kokemukseen. Lisäksi pohditaan kysymystä, kuinka kirjallisuutta tulisi opetuksessa lähestyä haluttaessa hyödyntää juuri kirjallisuudelle ominaista tietämisen ja ymmärtämisen tapaa. Katsaus tarjoaa teoreettisia näkökulmia arvioida kirjallisuuden merkitystä lääkärikoulutuksen opetussuunnitelmassa ja perusteita opiskelijoiden henkilökohtaisia lukukokemuksia arvostavalle kirjallisuuden käsittelylle.

Aino-Maija Lahtinen

Porin paikallisosaston puheenjohtaja Tuija Tallila: Kollegat ansaitsevat päähänsä työnsankarin hatut

Kun ei ole tuppisuu, tulee ihmisestä helposti ay-aktiivi. Näin on käynyt myös Suomen Lääkäriliiton Porin paikallisosaston puheenjohtajalle Tuija Tallilalle, joka on ollut erilaisissa luottamustehtävissä vuodesta 2000.

Soila Ojanen

Erikoisalojen vähentäminen EU:ssa hankaloittaisi lääkärin siirtymistä töihin toiseen maahan

EU:n komissio haluaisi pudottaa erikoisalojen määrän 17:ään nykyisestä 52:sta. Erikoisalaksi kelpaisi jatkossa vain kaikissa EU-maissa edustettu ala.

Katja Patronen

Jarmo Anttila: Lääkärien työolot korjattava

Lääkäriliiton edunvalvonnan tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettava työolosuhteiden parantaminen ja työn hallinnan lisääminen. Palkka pitää suhteuttaa tehdyn työn määrään ja vaativuuteen. Näin lataa Vantaan paikallisosaston puheenjohtaja ja luottamusmies Jarmo Anttila.

Mirkka Tilander

Uusi tiedotussuositus hälventää epäselvyyttä palkkioista ja piilomainonnasta

Kuuluuko kymmenen minuutin mittaisesta televisiohaastattelusta maksaa palkkio? Onkoasianmukaista mainita haastattelussa lääkkeiden kauppanimiä? Entä voiko jutun pyytää luettavaksi ja tarkistettavaksi ennen kuin se julkaistaan?

Katja Patronen

Erikoislääkärikoulutuksen siirtymäsäännöistä uusi tulkinta

Opetusministeriö muutti vuoden lopulla kantaansa uuteen erikoislääkärikoulutukseen siirtyvien erikoistujien koulutusvaatimusten tulkinnasta sen mukaiseksi, mitä Lääkäriliittokin on asiasta esittänyt.

Hannu Halila

Näkemiin hyvät kollegat

Näkymiin oli ensimmäisen puheenjohtajan palstani otsikko lähes kolme vuotta sitten. Aika on kulunut nopeasti, kuten aina tuntuu asioita muistellessa. Nyt onkin viimeisen puheenjohtajan palstan aika. Tunne on sama kuin kuvan potilaalla - helpottunut. Mutta todellisuuskin taitaa olla kuten kuvan potilaalla - haasteellinen ja mahdollisesti jopa komplisoitu. Olen ollut virkavapaalla erikoislääkärin sivuvirastani puheenjohtajakauden ajan. Terveydenhuollon turbulenssia kuvaa hyvin, että kolmessa vuodessa yksikkömme koko johto sihteereitä myöten on vaihtunut, kliinisen työn työpisteeni on täysin remontoitu ja laitteet pääosin uusittu. Palaamisen anestesiologin ja opettajan työhön mahdollistaa kuitenkin Jaska Jokusen filosofian käyttöönotto: jatkossa aion huolestua vain päivästä kerrallaan.

Heikki Pälve

Global Finland?

Kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa (KYNK) käsitellään Suomen Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton kehitysyhteistyöhankkeita. Yhteisiä hankkeita on ollut tähän saakka vähän, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Juha Pekka Turunen

Hallituksen kokous 12. ja 13.12.2003: Uudet vastuualueet Mikkeli ja Vaasa

Lääkäriliiton hallituksen asettaman paikallisorganisaatiotyöryhmän selvityksen mukaan nykyinen paikallisosastoverkosto on hyvä säilyttää ennallaan, elleivät jonkin alueen lääkärit tee aloitetta osastonsa sulauttamisesta tai lakkauttamisesta. Paikallisosastoja ohjataan toimimaan nykyistä aktiivisemmin ja niille tarjotaan apua tilaisuuksien järjestämisessä sekä ideoinnissa. Toimisto laatii kausittain ajankohtaislistan aiheista ja asiantuntijoista, jotka ovat lupautuneet puhujiksi paikallisosastojen kevät- ja syyskokouksiin.

Anne-Maj Aunula

Lääkärityövoima kasvaa: sairaalat, yksityissektori ja työterveyshuolto vetävät

Suomessa on tänä vuonna enemmän lääkäreitä kuin koskaan aiemmin. Juuri valmistuneen tilastoraportin mukaan maaliskuussa 2003 lääkäreitä oli kaikkiaan 19 876, mutta 20 000 lääkärin raja on sittemmin jo ylittynyt.

Jukka Vänskä

Virheistä oppimalla potilasturvallisuuteen -seminaari: Potilasturvallisuus herättää kysymyksiä

Hoitovirheet puhuttavat ja syystä. Potilaan turvallisuus ja hoidon laatu ovat ydinasioita, jotka koskettavat sekä potilasta että häntä hoitavia. Hoitovirheitä tapahtuu, mutta läheskään kaikki eivät tule ilmi. Lääkäriliiton Laatuneuvoston seminaarissa pureuduttiin ajankohtaiseen teemaan.

Merja Koivuniemi

Erityispätevyysohjelmien siirtymäaikoja päättymässä

Seulontamammografia 31.1.2004

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali 2003

Äänioikeutettujen määrä 10.11. päättyneessä valtuuskunnan vaalissa oli 19372. Äänioikeuttaan käytti 10 183 jäsentä, joten äänestysprosentti oli 52,6. Hyväksyttyjen äänien yhteismäärä oli 10 144.

Uudistuksia potilasvakuutukseen vuoden 2004 alusta

Potilasvakuutuksesta on käyty varsin vilkasta sananvaihtoa mm. liiton keskustelutauluilla. Seuraavassa kerrataan nykytilannetta ja selvitetään potilasvakuutukseen vuoden 2004 alusta tulevia muutoksia.

Pentti Alhola